UTHA

07/09/2026

Liikunta- ja urheiluvammat ovat yleisin tapaturmalaji Suomessa.

Aika harvassa on urheilija, joka ei olisi omassa lajissaan kohdannut jonkinlaista pientä tai isoa urheiluvammaa.

Miten teidän lajissanne pyritään ehkäisemään vammoja?

Se tiedetään, että hyvä, monipuolinen ja osin muuttuva alkuverryttely vähentää urheiluvammoja tehokkaasti.

Huolimatta hyvästä lämmittelystä ja valmistautumisesta, vahinkoja voi sattua.

Urheiluvammoista voidaan kuitenkin toipua täysin samalle tasolle kuin missä oli ennen vammaa.

Miten teidän lajissanne huolehditaan loukkaantuneen urheilijan kuntoutusprosessista?

Mikäli toipumisessa on haastetta, etupäässä syyt ovat psykologisia. Psykologiseen kuntoutumisprosessiin kannattaa panostaa!

Lue lisää blogistamme

Mielenterveys merkitsee -myös urheilussa

03/09/2026

Meillä jokaisella mieliala voi vaihdella.
Joissain tilanteissa mieliala laskee niin, että se haittaa koko elämää.

Kun mieliala pysyy alhaalla, sitä voidaan kutsua masennukseksi. Tällöin voi tuntua, että aiemmin iloa tuottaneet asiat eivät tunnu enää miltään. Mielihyvän tunteita on vaikea kokea.
Yhtä lailla voi huomata, että ei jaksa keskittyä samalla tavalla tai on vaikea tehdä päätöksiä. Kun mieli mustuu, myös ajattelu vääristyy: itsekriittiset ajatukset ja päättelyvirheet, kuten joko tai ajattelu, yleistyy. Tällaiset ajattelukehät ylläpitävät ikävää oloa.
Fyysisesti voi huomata, että nukuttaisi koko ajan tai että uni ei tule. Kehossa voi olla särkyjä ja kipuja. Myös käyttäytyminen ja sosiaaliset suhteet alkavat muuttua: ei jaksa pitää ystäviin yhteyttä eikä tehdä asioita, joiden ”tietäisi” tekevän itselle hyvää.

Urheilussa masennus ja siihen liittyvä tapa hahmottaa itsensä ja maailma voi ”piiloutua” kovan tekemisen taakse. Liiallinen tekeminen tulee usein jossain kohtaa tiensä päähän ja mielialan laskun lisäksi urheilija huomaa olevansa myös ylikuormittunut, mikä voi lisätä mielialan laskua. Joskus taas urheilu jää tauolle, koska ei jaksa eikä pysty. Masennus on yleistä myös urheilussa ja masennukseen on erittäin tehokkaita (myös lääkkeettömiä) hoitokeinoja olemassa. Mielialan lasku ja masennus ei siis tarkoita, että urheilu-ura olisi ohi.

Vaikka avun hakeminen tuntuisi vaikealta, kannattaa apua hakea ajoissa. Tutkimuksista ja kliinisestä kokemuksesta tiedämme, että lieviin masennusoireisiin jo lyhyet psykoterapeuttiset prosessit voivat tuoda apua.
Välitetään toisistamme ja ohjataan avun piiriin ajoissa.
Mielenterveys merkitsee – myös urheilussa.

01/09/2026

24/08/2026

On tärkeää ennakoida, mitä tehdä ja miten toimia, mikäli syömiseen liittyviä ongelmia ilmenee.

➡️ Ensimmäinen askel on hyväksyä, että urheilussa ja tässä maailmassa keho on keskiössä ja sen kautta tulkitaan menestystä, onnistumista, kauneutta ja hyvyyttä. Kaikki altistuvat tälle kehotulkinnoille.

➡️ Toinen askel on myös uskaltaa puhua kehosta, painosta ja syömisestä autenttisesti ja aidosti. Urheiluyhteisössä lupa kokea, puhua ja ottaa esille asiat sellaisena kuin ne kokee, tuo turvaa ja uskoa siihen, että kivuliaidenkin asioiden kanssa voi selvitä.

➡️ Kolmas asia (ei askel, vaan tärkeä asia) on ottaa tosissaan toisen puheet. Tosissaan ottaminen tarkoittaa toisen kuuntelemista ja halua ymmärtää toisen todellisuutta sellaisena kuin hän sen ilmaisee. Mikäli huomaa tai tulkitsee, että joku kipuilee syömisen, painon tai kehonsa kanssa, se kannattaa ottaa esille, huolimatta riskistä, että toinen loukkaantuu. Se on välittämisen ele.

➡️ Neljäs asia (ei askel vaan tärkeä asia) on muistaa, ettei omin avuin tarvitse selvitä, apua on kyllä tarjolla. Kannatta hakea ammattiapua, jolloin ei hoideta pelkkää oiretta, vaan pureudutaan myös siihen, mikä oirehdintaa synnyttää.

Lue lisää blogistamme. Mielenterveys merkitsee – myös urheilussa.

17/08/2026

Me tiedämme, että urheilijat aliraportoivat suhteestaan ravintoon. Lisäksi urheilijat aliraportoivat äärimmäisten painonpudotuskeinojen käytöstä.

Miksikö?

Koska syömisen ongelmat hävettävät. Se nolottaa.
Onhan urheilija kuitenkin esikuva.
Miten siis tukea urheilijoita, jotka elävät näiden sisäistettyjen ja ulkoa tulevien ”miltä hyvä urheilija näyttää” paineiden keskellä?

Onko sallittua sanoa, että kipuilee painon kanssa ilman, että luokitellaan ”riskiluokkaan” tai ”ihmiseksi, joka ei tule kestämään urheilua”?
Onko sallittua puhua omista haasteista, ilman diagnoosia?

Miten teidän lajissa tai yhteisössä toimintaan?
Mitä saa puhua ja mitä ei?
Miten lupaa puhua vaikeuksista voisi lisätä ilman turhaa leimaa?

Lue lisää blogistamme.
Mielen terveys merkitsee – myös urheilussa

14/08/2026

Monet asiat voivat tuntua itsestäänselvyydeltä.
Esimerkiksi urheilussa karrikoiden voidaan ajatella, että valmentaja jaksaa valmentaa ja urheilija huolehtii siitä, että antaa kaikkensa.

Olisiko tänään hyvä päivä pysähtyä hetkeksi ja kysyä itseltä:

🌹 Miten osoitan toiselle, miten tärkeä hän on juuri minulle?
➡️ Pohdi hetkeksi, mitä olet saanut toiselta? Miksi hän on sinulle tärkeä? Voisitko osoittaa sen hänelle tänään?

🌹 Miten voisin osoittaa, mikä merkitys toisen panoksella on itselle?
➡️ Pohdi hetkeksi, miten juuri hän on mahdollistanut sen, mitä sinulla juuri nyt on? Miten hän tekemisellään on oleellinen osa tekemäänne kokonaisuutta?

🌹Miten voisin olla lempeä, hyväksyvä ja myötätuntoinen itselle ja toiselle, huolimatta mahdollisesta tekemisen raskaudesta, konflikteista tai muusta ikävältä tuntuvasta asiasta huolimatta.
➡️ Pohdi hetkeksi, miten voisit nähdä itsesi ja toisen autenttisesti, lempein ja myötätuntoisin silmin. Mikä toisen motiivi ja tarve on tekemisen taustalla? Kun pystyt näkemään ”pintaa syvemmälle”, sinun on helpompi saada yhteys toiseen. Yhteyden saamisen jälkeen ratkaisutkin voivat löytyä helpommin.

🌹 Olisiko tänään hyvä päivä…Mitä? Miten täydennät lauseen ja oman kysymyksesi?
Pienet teot saavat usein suuria asioita aikaan
➡️ Pohdi, mikä olisi juuri sinulle – kaiken keskellä, jossa nyt olet – se kaikkein tärkein ja oleellisin asia, jonka voisit osoittaa sanoin ja teoin.
Itsellesi ja toiselle

Mielenterveys merkitsee – myös urheilussa

10/08/2026

Syömishäiriöt ovat yleisempiä urheilussa kuin nk. normiväestössä. Syömisen ja painon kanssa kamppailu on yleisempää kuin tutkimukset osoittavat. Urheilijat aliraportoivat ongelmallisesta suhteestaan ravintoon ja mahdollisista äärimmäisten painonpudotuskeinojen käytöstä.

Urheilussa keho on työväline, joten painoon, ulkonäköön ja syömiseen liittyvä dynamiikka on läsnä kaikissa urheilulajeissa.
Esimerkiksi on lajeja, joissa kehon habitukseen kiinnitetään huomiota ja se vaikuttaa arviointiin. Paino voi myös olla tekijä, joka määrittelee, minkälaisen kilpailuedun urheilija saa suhteessa muihin.

Nämä edellä mainitut tekijät sisältävät kuitenkin ison riskin urheilijan suorituskyvyn, kehittymisen ja terveyden kannalta. Koska ne ovat kuitenkin olemassa olevaa todellisuutta, oleellista olisikin pyrkiä rakentamaan suojaavia ja nk. puskuroivia tekijöitä urheilijan avuksi, jotta hän ei altistu niille liikaa.

➡️ Tunnistatko sinä, miten teillä puhutaan ja ei puhuta painosta, kehosta ja syömisestä?
➡️ Miten tulkitset paino- ja kehopuheen?
➡️ Miten se vaikuttaa sinuun?

Jos teema kiinnostaa, niin lue lisää blogistamme.
Mielenterveys merkitsee – myös urheilussa

25/06/2026

Kesä menee osalla töitä tehdessä, kilpailuissa, harjoittelussa ja osalla lomaillen.

Jokainen kuitenkin tarvitsee myös tilaa olla.
Pidä huoli siitä.
Tila olla ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan,
toisin sanoen, siellä missä olet juuri nyt, voit hetkeksi suunnata huomion ääniin, kehon tuntemukseen, hengitykseen tai siihen, missä katseesi juuri nyt on.

Tällainen ”millisekunninkin” pysähtyminen antaa tilaa olla ja myös aikaa ärsykkeen ja oman reaktion välille.

Näillä mietteillä UTHAn väki toivottaa kaikille hyvää ja huokoista kesää!
Olemme kesällä myös saatavilla.
Muistathan, että kannattaa hakea apua matalalla kynnyksellä.

Laitamme tuonne tarinaan muistutuksia blogeista, joita voit käydä lukemassa, kun on sopiva hetki.

Elokuussa jatkamme ”mielenterveys merkitsee- myös urheilussa” kampanjaanme.

22/06/2026

UTHAn ensi syksyn ja kevään koulutuksemme;

Mieli urheilussa- mitä jokaisen urheilussa toimivan tulisi tietää mielenterveydestä ja kriisipsykologiasta.
Koulutuksen aikana voit rakentaa toimintamallin omaan lajiliittoon, seuraan, organisaatioon tai omaan toimintaasi.

Keväällä 2027 alkaa uutena terveydenhuollon ammattilaisille, kuten psykoterapeuteille ja kliinistä vastaanotto työtä tekeville psykologeille, kliinisen urheilupsykologian koulutus.

Koulutuksessa syvennytään diagnoosien takana oleviin teemoihin ja auttamistyön keskeisiin elementteihin.

Käy tutustumassa sivuillamme lisää☺️
www.utha.fi

18/06/2026

Palautuminen on monisyinen ja monimutkainen prosessi. Samalla tavallaan varsin yksinkertainen.

Sitä haastaa elinympäristömme. Iltaisin valot eivät sammu eikä virikkeet poistu, vaan haastavat meitä tietoisesti rajoittamaan itseämme ympäristön ärsykkeiltä.

Sitä haastaa mahdollisuudet ja oma innokkuutemme. Elämä on täynnä mahdollisuuksia ja into tehdä asioita virittää mielen ja kehon.

Palautumisen keinoja on useita. Niistä mikään ei takaa sitä, että oma palautuminen olisi optimaalista.
Itseään voi kuitenkin muistuttaa ja pysäyttää aika ajoin.

Esimerkiksi huomioimalla kehon tuntemukset. Mitä ne kertovat? Miltä ne tuntuvat?

Esimerkiksi huomioimalla aistiärsykkeet. Mitä huomaa itsessä niiden keskellä?

Esimerkiksi huomaamalla impulssit itsessä – ilman että reagoi, voiko huomata, mitä tekisi mieli tehdä.

Oleellista on ottaa se pieni tila ärsykkeen ja oman reaktion, aikomuksen välille. Joskus se on millisekunti ja joskus ei sitäkään. Tämän tilan kasvaminen voi avata ovia palautumisessa johonkin uuteen.

Palauttavaa arkea ja vapaata kaikille
Meidät löydät osoitteesta www.utha.fi