UTHA

12/10/2026

Korkea vaatimustaso ei ole ongelma.
Urheilijan tuleekin voida vaatia itseltään paljon. Tavoitteellisuus, kunnianhimo ja halu tehdä asiat hyvin ovat usein juuri niitä asioita, jotka vievät urheilijaa eteenpäin.
Kysymys on enemmän siitä, mitä vaatimukset alkavat tarkoittaa urheilijalle itselleen.

On eri asia ajatella: ”Haluan kehittyä tässä” kuin ”Minun pitäisi jo osata tämä.”

Oleellista on huomata pinnan alle eli onko urheilijan katse tekemisessä ja oppimisessa vai omassa arvossa. Mikäli urheilija arvioi itsensä suorituksen kautta, virhe ei ole enää vain virhe, vaan todiste omasta riittämättömyydestä.

Tällaisissa tilanteissa tavoitteelliselle ja kunnianhimoiselle urheilijalle itsemyötätunto on tärkeä taito.
Itsemyötätunto ei tarkoita sitä, että vaatimustasoa pitäisi laskea.
Se ei tarkoita, että virheitä ei saisi analysoida tai että kaikesta pitäisi olla tyytyväinen.
Se tarkoittaa asennoitumista itseen ja omaan tekemiseen hankalissa paikoissa. Kehittymisen halu saa siis säilyä. M***a omaa ihmisarvoa ei tarvitse laittaa jokaisen suorituksen varaan.

➡️ Kumpaa sisäinen puheesi muistuttaa enemmän silloin, kun epäonnistut?

Mielenterveys merkitsee- myös urheilussa
Lue lisää blogistamme

05/10/2026

Voit onnistua – ja silti lähteä kotiin pettyneenä. Urheilussa tämä on yllättävän tavallista.

Suoritus voi olla kokonaisuutena hyvä. Valmistautuminen on onnistunut, harjoittelu on tuottanut tulosta ja kilpailussa olet saanut itsestäsi paljon irti. Silti kotiin lähtiessä mielessä pyörii yksi virhe. Yksi huono kohta. Yksi asia, joka olisi voinut mennä paremmin. Tai ehkä ennen kilpailua asetettu sijoitustavoite ei täyttynyt.

Silloin hyväkin suoritus voi alkaa tuntua epäonnistumiselta.

Urheilussa katse on luonnostaan eteenpäin. Kun yksi tavoite saavutetaan, seuraava odottaa jo. Kun yksi taito opitaan, seuraavaa aletaan kehittää. Kun ennätys rikotaan, uusi raja tulee vastaan. Tässä on paljon hyvää. Halu kehittyä on tärkeä voimavara.

M***a joskus sama mekanismi alkaa toimia itseään vastaan. Jos oma sisäinen puhe on jatkuvasti: ”Ei tämä vielä riitä” tai ”Olisin pystynyt parempaan”, onnistumisen kokemus alkaa siirtyä aina vähän kauemmas. Silloin voi käydä niin, että urheilija saavuttaa paljon, m***a kokee silti jatkuvasti olevansa riittämätön.

Oleellista on tutkia: Huomaatko sinä onnistumisen vai huomaatko ensisijaisesti sen, mitä vielä puuttuu?

Näiden välillä voi olla yllättävän suuri ero. Tunnistatko tämän ilmiön omassa lajissasi?

Lue lisää blogistamme.
Mielenterveys merkitsee- myös urheilussa

29/09/2026

Miten tunteista on tullut niin hankalia?

Tunteet tuntuvat – ihan konkreettisesti kehossa. Keholliset reaktiot ovat osa tunnetta. Myös ajatukset voivat viritä tunteesta ja toisaalta virittää ja ylläpitää tunnetta.

Kun tunne tuntuu ikävältä, on luonnollista haluta päästä siitä eroon. Silloin voi helposti alkaa ajatella, että tunnetta pitäisi jotenkin rauhoittaa, hallita tai poistaa.

Hengitä syvään. Suuntaa huomio muualle. Tee jotain muuta.

Näillä keinoilla voi toki olla paikkansa. M***a jos pyrkimyksenä on aina päästä tunteesta eroon, voi samalla vahvistua ajatus siitä, että tunteessa itsessään olisi jotain väärää. Yksinkertaistettuna pyrkimyksenä on;
Älä tunne.

On totta ja inhimillistä, että emme halua kärvistellä vaikean tunteen kanssa.

Kun tietoa tunteista on, se voi helpottaa oloa. Siksi psykoedukaatio tunteista on tärkeää:
Esimerkiksi:
Tunne voi tuntua tältä.
Se voi olla epämiellyttävä.
Se voi herättää kehollisia reaktioita ja ajatuksia.
Ja sillä voi olla jokin viesti. Se sisältää myös potentiaalia.

Tunne ja toiminta ovat kuitenkin eri asioita.
Kaikkea, mitä tunne herättää, ei tarvitse tehdä.

Sen sijaan voi harjoitella omaa suhtautumistaan tunteeseen:
Voinko antaa tunteen olla tässä hetken ilman, että minun täytyy heti päästä siitä eroon?
Voinko pohtia, mikä on tunteen viesti?
Voinko suhtautua tunteeseen ja se merkitykseen tavalla, joka ei lamaa minua?

Tunteiden kanssa olemista voi opetella.
Tunteita ei tarvitse hyssytellä pois.

25/09/2026

Valmentajan päivänä on hyvä pysähtyä katsomaan myös, miten valmentaja nähdään ja koetaan.

Valmentajan työ on moninaista ja sisältää paljon odotuksia, jotka voivat huomaamatta alkaa olla itsestäänselvyyksiä.

Tässä muutamia esimerkkejä:

➡️ Valmentajan tulee täyttää aina urheilijoiden psykologiset ydintarpeet, kuten nähdä, kuulla, huomioida ja kohdata heidät, kuten he ovat
- kukaan ei kykene täyttämään kenenkään tarpeita juuri hänelle sopivalla tavalla jokaisessa hetkessä jatkuvalla syötöllä.

➡️ Valmentajan tulee olla saatavilla ja käytettävissä aina, kun urheilija tai muu valmennukseen liittyvä taho tarvitsee
- kenenkään ei tarvitse työssään olla aina saatavilla.

➡️ Valmentajan tulee osata kommunikoida ja käyttäytyä aina hyvin. Hänen ei tarvitse olla täydellinen, m***a hän ei saa tehdä virheitä.
- virheet ovat inhimillisiä ja kuuluvat ihmisyyteen

Valmentaja ja hänen työnsä haastaa, raastaa, ihastuttaa ja vihastuttaa.
Tänään valmentajan päivänä voisi olla hyvä sekä valmentajan itsensä että urheilijoiden ja muiden kanssakulkijoideni
🌹 osoittaa, mistä asioista on tyytyväinen ja pitää
🌹 antaa palaute kasvotusten siitä, mihin toivoisi muutosta ja miksi
🌹 osoittaa ymmärrys sille, että vaikka valmentaja pyrkisi toimimaan edellä mainittujen odotusten mukaan, se ei tule mitenkään aina onnistumaan

Hyvää valmentajan päivää!

21/09/2026

Urheiluyhteisöissä kannattaa tehdä toimintasuunnitelma ja -tavat, miten tapaturma ja loukkaantumistilanteissa toimitaan.

Ensiapu ja siihen liittyvät ohjeet ovat usein hyvällä mallilla, m***a kun akuutista tilanteesta on selvitty, mitä sen jälkeen tehdään ja kuka siitä vastaa, saattaa ontua.

Ohessa kysymyksiä, joita yhteisössänne voidaan miettiä:
➡️ Koneen otamme yhteyttä urheilijan loukkaantumisen jälkeen, kun ensihoito on toteutettu?
➡️ Miten meillä urheilijan psykologisesta kuntoutusprosessista on huolehdittu?
➡️ Millainen vakuutusturva meillä on myös psykologiselle toipumis- ja kuntoutusprosessille?

Muistathan, jos psykologinen tuki ja kuntoutusprosessi tuntuu hankalalta järjestää tai on epäselvää, mitä ja miten se tehdään, kysy apua.

Lue lisää blogistamme
mielenterveys merkitsee – myös urheilussa

14/09/2026

Urheiluvammojen yhteydessä urheilija tarvitsee moniammatillisen terveydenhuollon tiimin tukea.

Valitettavan usein urheilija jää vaille psykologista kuntoutustukea, vaikka tiedämme sen tärkeydestä.

Psykologisessa toipumisessa urheilijalle tarjotaan mm.
➡️ Tukea ja apua selvitä vammaan liittyvistä emotionaalisista reaktioista sekä toipumisprosessin eri vaiheista.
➡️Käsittelyapua vamman merkityksestä: vammalla ei aina ole pelkkiä kielteisiä vaikutuksia, joskus se voi olla myös helpotus.
➡️ Paikka ventiloida ja vahvistaa itseymmärrystä koko kuntoutusprosessin ajan.
➡️ Mahdollisuus käsitellä tarvittaessa vammautumiseen liittyviä traumamuistoja.

Psykologisen kuntoutustuen tarkoitus on edistää toipumista ja paluuta urheilukentille. Joskus psykologinen tuen keskiössä voi olla vamman seurausten käsittely, kuten kauden keskeytyminen tai urheilu-uran päättyminen.

Huolehdithan, että urheilijalla on mahdollisuus psykologiseen kuntoutusprosessiin yhtä lailla kuin fyysiseenkin.

Mielenterveys merkitsee -myös urheilussa
Lue lisää blogistamme

07/09/2026

Liikunta- ja urheiluvammat ovat yleisin tapaturmalaji Suomessa.

Aika harvassa on urheilija, joka ei olisi omassa lajissaan kohdannut jonkinlaista pientä tai isoa urheiluvammaa.

Miten teidän lajissanne pyritään ehkäisemään vammoja?

Se tiedetään, että hyvä, monipuolinen ja osin muuttuva alkuverryttely vähentää urheiluvammoja tehokkaasti.

Huolimatta hyvästä lämmittelystä ja valmistautumisesta, vahinkoja voi sattua.

Urheiluvammoista voidaan kuitenkin toipua täysin samalle tasolle kuin missä oli ennen vammaa.

Miten teidän lajissanne huolehditaan loukkaantuneen urheilijan kuntoutusprosessista?

Mikäli toipumisessa on haastetta, etupäässä syyt ovat psykologisia. Psykologiseen kuntoutumisprosessiin kannattaa panostaa!

Lue lisää blogistamme

Mielenterveys merkitsee -myös urheilussa

03/09/2026

Meillä jokaisella mieliala voi vaihdella.
Joissain tilanteissa mieliala laskee niin, että se haittaa koko elämää.

Kun mieliala pysyy alhaalla, sitä voidaan kutsua masennukseksi. Tällöin voi tuntua, että aiemmin iloa tuottaneet asiat eivät tunnu enää miltään. Mielihyvän tunteita on vaikea kokea.
Yhtä lailla voi huomata, että ei jaksa keskittyä samalla tavalla tai on vaikea tehdä päätöksiä. Kun mieli mustuu, myös ajattelu vääristyy: itsekriittiset ajatukset ja päättelyvirheet, kuten joko tai ajattelu, yleistyy. Tällaiset ajattelukehät ylläpitävät ikävää oloa.
Fyysisesti voi huomata, että nukuttaisi koko ajan tai että uni ei tule. Kehossa voi olla särkyjä ja kipuja. Myös käyttäytyminen ja sosiaaliset suhteet alkavat muuttua: ei jaksa pitää ystäviin yhteyttä eikä tehdä asioita, joiden ”tietäisi” tekevän itselle hyvää.

Urheilussa masennus ja siihen liittyvä tapa hahmottaa itsensä ja maailma voi ”piiloutua” kovan tekemisen taakse. Liiallinen tekeminen tulee usein jossain kohtaa tiensä päähän ja mielialan laskun lisäksi urheilija huomaa olevansa myös ylikuormittunut, mikä voi lisätä mielialan laskua. Joskus taas urheilu jää tauolle, koska ei jaksa eikä pysty. Masennus on yleistä myös urheilussa ja masennukseen on erittäin tehokkaita (myös lääkkeettömiä) hoitokeinoja olemassa. Mielialan lasku ja masennus ei siis tarkoita, että urheilu-ura olisi ohi.

Vaikka avun hakeminen tuntuisi vaikealta, kannattaa apua hakea ajoissa. Tutkimuksista ja kliinisestä kokemuksesta tiedämme, että lieviin masennusoireisiin jo lyhyet psykoterapeuttiset prosessit voivat tuoda apua.
Välitetään toisistamme ja ohjataan avun piiriin ajoissa.
Mielenterveys merkitsee – myös urheilussa.

01/09/2026

24/08/2026

On tärkeää ennakoida, mitä tehdä ja miten toimia, mikäli syömiseen liittyviä ongelmia ilmenee.

➡️ Ensimmäinen askel on hyväksyä, että urheilussa ja tässä maailmassa keho on keskiössä ja sen kautta tulkitaan menestystä, onnistumista, kauneutta ja hyvyyttä. Kaikki altistuvat tälle kehotulkinnoille.

➡️ Toinen askel on myös uskaltaa puhua kehosta, painosta ja syömisestä autenttisesti ja aidosti. Urheiluyhteisössä lupa kokea, puhua ja ottaa esille asiat sellaisena kuin ne kokee, tuo turvaa ja uskoa siihen, että kivuliaidenkin asioiden kanssa voi selvitä.

➡️ Kolmas asia (ei askel, vaan tärkeä asia) on ottaa tosissaan toisen puheet. Tosissaan ottaminen tarkoittaa toisen kuuntelemista ja halua ymmärtää toisen todellisuutta sellaisena kuin hän sen ilmaisee. Mikäli huomaa tai tulkitsee, että joku kipuilee syömisen, painon tai kehonsa kanssa, se kannattaa ottaa esille, huolimatta riskistä, että toinen loukkaantuu. Se on välittämisen ele.

➡️ Neljäs asia (ei askel vaan tärkeä asia) on muistaa, ettei omin avuin tarvitse selvitä, apua on kyllä tarjolla. Kannatta hakea ammattiapua, jolloin ei hoideta pelkkää oiretta, vaan pureudutaan myös siihen, mikä oirehdintaa synnyttää.

Lue lisää blogistamme. Mielenterveys merkitsee – myös urheilussa.