08/02/2026
Olen seurannut tekoälyn nousua mielenkiinnolla ja kourallisella huolea varustettuna. Näin nopeasti tekoäly on jo varustettu terapeutin tehtävään: kuvan mainoksessa kyseinen sovellut ilmeisesti analysoi oman puheesi pohjalta toistuvia ajatusmallejasi ja saat purkaa ajatuksia tekoälylle. Minulla herää asiasta moniakin kysymyksiä:
🤔 Kun kerrot syvimmät tuntosi (jotka ehkä sisältävät myös ihmisten nimiä) päiväkirjan tai toisen ihmisen sijaan tekoälylle, mihin kaikkeen se käyttää tietojasi?
🤔 Terapiassa hoitosuhde rakentuu vuorovaikutukseen, joka esimerkiksi kehityksellisissä traumoissa on jäänyt vajavaiseksi. Riittääkö tekoälyn aina salliva ja neutraali vaste korjaamaan tätä vuorovaikutuksen haavaa? Tai toisin päin, voiko se olla jopa korjaavampi, kun siinä ei voi olla kohdattavana toisen ihmisen piiloviestintää esimerkiksi terapeutissa itsessä mahdollisesti heräävien tunteiden kautta tai hetkellisen yhteyden katkeamisen kautta?
🤔 Voiko asiaa, joka on syntynyt kohtaamattomuuden tai vaille jäämisen kokemuksesta, korjaantua kohtaamisesta koneen kanssa?
🤔 Jos vuorovaikutamme vain koneen kanssa, kestämmeko tulevaisuudessa yhä vähemmän ihmisten kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta ja siihen liittyviä ristiriitoja, erimielisyyksiä, peilisolujen peilausta ja meissä herääviä vaikeitakin tunteita?
🤔 Jos kone pureskelee ongelmiemme ratkaisut meille valmiiksi, riittääkö se asian korjaamiseen? Usein tiedollisesti tiedämme, mikä ongelman ydin on, m***a asian muuttaminen vaatii jonkin syvään juurtuneen alitajuisen koodauksen purkamista. Tämä ei useinkaan ole kognition määräämä asia vaan vaatii kehollista tai luovaa työskentelyä, joka ohittaa etuotsalohkon toiminnan ja luo uusia hermostollisia ja hormonaalisia reittejä.
🤔 Jos kone ottaa haltuun myös kohtaamistyön, mitä meille ihmisyydestä jää?