14/08/2026
MITEN LAPSESI VOI TÄNÄÄN? MIKSI?
Onko ollut stressaava kesä? Ovatko lapsesi olleet taas kiittämättömiä ja tottelemattomia? Ihmetteletkö mikä niitö riivaa, mikään ei tahdo tahdo riittää? Kuinka m***a kertaa oletkaan antanut rahaa leffaan, pitsaan ja videoihin, jotta olet saanut edes hetkeksi alituisen mankumisen loppumaan. Uhkailet rangaistuksilla, joita ei koskaan tule. Aamulla kiellät, illalla annat periksi. Olet mielestäsi joustava, vaikka olet todellisuudessa löperö, joka ei uskalla ottaa aikuisen ja vanhemman tehtävää.
**
Kysytkö millä oikeudella minä sinua moitin? Miten niin juuri ”sinua”, enhän edes tunne sinua.
Oletko pohtinut rehellisesti mikä on sinun vastuusi siitä, että lapsesi huitelevat missä huitelevat ja täyttävät päänsä millä täyttävät. Sinä vastaat lapsistasi siihen saakka, kun he ovat täysi-ikäisiä. Sinä sallit tai kiellät.
On huolestuttavaa, kun ammattikasvattaja kyselee sanomalehdessä mitä pitäisi tehdä, kun 16-vuotis lapsi pitää kotia hotellina. Yövieraita tulee ja menee vanhemmilta kyselemättä, kertoo kirjoittaja. Yöt valvotaan, päivät nukutaan. Kirjoittaja oli kuullut luennon, jossa vanhempia oltiin kehotettu asettamaan lapsilleen rajat. Luento tuki sitä, että hän saa puuttua lapsensa elämään.
Jos kirjoitus ei ollut parodiaa, sen sanoma oli huolestuttava. Tarvitaanko todellakin ammattikasvattajallekin ulkopuolinen konsultti kertomaan, että vanhemmilla on oikeus tietää kuka kodissa milloinkin majailee. Pitääkö vanhemmille erikseen korostaa, että heillä oikeus määrätä koska vieraiden on aika lähteä. Eihän tällaisista asioista tarvitse neuvotella lasten kanssa.
**
Jotkut ovat niin vaikeissa elämäntilanteissa, että eivät pysty ilman apua kantamaan vanhemmuuttaan. Monen elämä on yksinäistä, rahan puute ja mielenterveysongelmat kaatuvat päälle. Yhteiskunnan tulee tarjota tehokkaammin apua kärsivälle ihmisille. Mielenterveyspotilaiden kirjoitukset sanomalehtien mielipidesivuilla ovat traagista luettavaa. Kilpailusta pudonneiden tai muuten toivottomien kärsivien lähimmäisten auttamiseen tunnu olevan resursseja.
Lähimmäistuki on usein ammattiapuakin tärkeämpää. Se ei ole juopuneen joutavien jorinoiden kuuntelemista tai loputtoman itsesäälin tukemista, vaan rauhallista realistista pohdintaa siitä, mikä elämässä on vikana ja mistä löytyy apua.
**
Entä niin sanottujen (varakkaiden) perheiden ongelmat? Moni on ostanut lapset ulos perheestä samaan tapaan kuin työelämässä tehdään. Kultainen kädenpuristus, lopputili tai potku kiittämättömän nuoren persuksille, tulos on sama: aikuiselle jää laatuaikaa, voi ”sijoittaa itseen” (mikä ilmaisu!), saa voimia uusiin urotekoihin.
Ulkoistetut lapset saavat syödä hampurilaisateriansa kodin ulkopuolella, ei tarvitse yrittää etsiä yhteisiä ruoka-aikoja. He saavat mennä nukkumaan koska huvittaa, unen tarvehan on yksilöllistä. Murrosikäisen on hyvä totutella aikuiselämää harkitsemalla itse koska tule kotiin, sehän kasvattaa vastuullisuuteen. Murkulla on kavereita, joiden luokse voi jäädä yöksi. Nehän pelaavat siellä tietokonepelejä ja katselevat mukavia videoita. Niin varmasti, kas kas, etteivät vain harrasta kansantanhuja tai ikivanhoja perinneleikkejä!
**
Kasvattajat! Älkää teeskennelkö uskovanne selityksiä, joihin ette usko. Menkää katsomaan missä ja miten lapsenne aikansa viettävät.
Jos lapsi vielä huutaa, tappelee ja haistattelee, kaikki ei ole menetetty. Jos lapsi on hiljainen ja vetäytynyt, on kiire. Vakava masennus on paha sairaus. Huumeet ovat vieneet liian m***a perheen ulkoistamaa nuorta hautaan.
**
Vaikka kovat arvot tanssittavat yhteiskuntaa, vain sinä itse valitset kotona askelkuviosi. Sinulla on korvamaton aarre lapsessasi. Ota lapsi lähellesi, kuuntele, m***a sanele säännöt ja valvo niiden noudattamista. Näytä että välität lapsestasi joka ikisenä päivänä. Uskalla olla se mikä olet: aikuinen.
