Terapiapalvelut Kirsi Oras

11/06/2026

💬💬 Pariterapia ei ole vain haasteita varten – se on myös tapa syventää yhteyttä, vahvistaa vuorovaikutusta ja rakentaa yhteistä elämää tietoisesti alusta saakka
 
🎁 Lahjakortti pariterapiaan tarjoaa:
-          turvallisen tilan keskustella ja oppia toisistaan lisää
-          työkaluja parempaan kommunikointiin
-          tukea yhteisten unelmien rakentamiseen
-          mahdollisuuden vahvistaa suhdetta jo ennen arjen haasteita

🌟 Anna hää-/ kihlajaislahja, joka ei unohdu – vaan kasvaa arvossa vuosien myötä.
Rakkautta, ymmärrystä ja yhteyttä – se on lahja, joka todella merkitsee

Osta lahjakortti vastaanotolleni Vellon kautta. Saat kortin joko sähköpostiisi tai voit noutaa sen vastaanotoltani sovittuna aikana

21/05/2026

Rauman flikat opiskelemassa traumaperäisen stressihäiriön hoitoa. Miten ihailtavaa, 77-vuotias kouluttaja Patricia A. Resick Duken yliopistosta USA:sta puhuu koko 8 tuntisen päivän ajatuksen kertaakaan katkeamatta ja huumoria viljellen! Ja huomenna jatkuu

17/05/2026

Mieli rauhoittuu, kun elää hetkessä.

Miten helposti ajatukset vaeltelevatkin jo huomiseen työpäivään, ensi viikonloppuun tai kesälomaan.

Ja miten vaikeaa on pysähtyä ja olla läsnä näissä pienissä asioissa. Nyt. Auringonlasku, lokkien kirkuna ikkunasta, iltakahvi ilman kännykkää, kylkeen käsilaukusta löytynyt jo parhaat makunsa tarjonnut suklaapatukka, kylmä iltasuihku, uudelle pyykkietikalle tuoksuvat lakanat.

Jatkan harjoittelua. Että huomaisin elämän juuri silloin, kun se tapahtuu.

06/05/2026

Tb: Maaliskuun seminaarissa opiskelimme persoonallisuushäiriöitä. Yksi mielenkiintoinen käsiteltävä asia oli huomionhakuinen persoonallisuushäiriö. Se on mielenterveyden häiriö, missä henkilö kokee pakonomaista tarvetta olla huomion keskipisteenä.

Huomionhakuista persoonallisuushäiriötä esiintyy hieman yli kahdella prosentilla väestöstä, eli jos tunnet 50 ihmistä, todennäköisesti tunnistat heidän joukossaan yhden tällaisen henkilön. Se on yksi yleisimmistä persoonallisuushäiriöistä, ja alkaa yleensä jo nuoruusiässä.

Häiriötä sairastavan henkilön käyttäytyminen on dramaattista, liioittelevaa ja teennäistä. Jos draamaa ei synny toivotunlaisesti, käytös muuttuu yleensä yliampuvaksi. Hän omaksuu yleensä tärkeäksi kokemansa henkilön mielipiteitä, ja esittelee niitä ominaan. Hän myös kokee osaavansa ”lukea” tilanteita ja huomion turvatakseen voi lennosta vaihtaa mielipiteitään tai käytöstään. Hän on yleensä itsekeskeinen, toisia laiminlyövä ja herkästi loukkaantuva. Toisaalta hän voi antaa myös puheliaan ja sosiaalisen vaikutelman. Hän on olemassa vain, kun saa arvonantoa ja kiitosta toisilta ihmisiltä. Varjoon jäädessään henkilö kokee voimakasta ahdistusta ja aliarvostuksen tunnetta.

Tutkimusten mukaan häiriö on yleisempää eronneilla henkilöillä. Naisilla siihen liittyy usein selittämättömiä lääketieteellisiä oireita ja miehillä päihteiden väärinkäyttöä.

On selvää, että huomionhakuisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä aiheuttaa hämmennystä ja ristiriitoja työpaikallaan, sekä ystävyys- ja parisuhteissaan. Sen lisäksi persoonallisuushäiriöstä kärsivä aiheuttaa tuskaa myös itselleen. Hän on oppinut ratkaisemaan ongelman vain yhdellä tavalla, hakemalla ja saamalla huomiota.

Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa häiriötä voidaan hoitaa kotitehtävillä, käyttäytymisterapialla ja/tai taitojen opettamisella. Persoonallisuushäiriöiden hoito on yleensä haastavaa sekä pitkäkestoista, m***a ei koskaan mahdotonta, kunhan asiakas vain on motivoitunut hoitoonsa.📷pixabay

28/04/2026

Hei! Tunnetko mustasukkaisuutta kumppanistasi niin, että koet tai kumppanisi kokee sen uhkaavan suhdettanne? Pelkäätkö tuhoavasi suhteesi hallitsemattomalla käytökselläsi? Haluaisitko apua haasteeseesi? Siinä tapauksessa seuraava on sinulle:

Opiskelen Tampereen yliopistossa kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja nyt on tullut aika aloittaa lopputyön pakertaminen.

Aiheekseni olen valinnut ”Sairaalloinen mustasukkaisuus ja sen hoito kognitiivisen käyttäytymisterapian keinoin yksilöterapiassa”. Nimi voi tosin vielä matkan varrella muuttua, m***a aihe kuitenkin tämä.

Tarkastelen sairaalloista mustasukkaisuutta ilmiönä, m***a työhöni tulee sisältymään myös hoito-ohjelma tai hoitomenetelmän käytön kuvaus.

Siksi haluaisinkin koulutusterapia-asiakkaakseni sinut, jonka parisuhdetta liiallinen mustasukkaisuus haittaa. Jos kiinnostuit, niin laita joko viestiä tai sähköpostia, niin otan yhteyttä. Puh. 0413275098, [email protected]. Yhteydenotto ei velvoita sinua vielä mihinkään. 📸Pixabay

16/04/2026

Maanantaina ja tiistaina huristelin taas Turkuun, missä tällä kertaa opiskeltiin neurokirjolla olevien psykoterapiaa, sekä akuutin stressireaktion hoitoa kognitiivisen käyttäytymisterapian keinoin. Samalla kertailtiin tärkeimpiä trauma-asioita, joista opiskelimme jo viime vuonna.

Psykologi-kouluttajapsykoterapeutti Kalle Partanen luennoi neurokirjo-asioista. Kallen luennoista jäi päällimmäisenä mieleen se, että me kaikki olemme itse asiassa neuromoninaisia. Jokaisella on enemmän tai vähemmän esim. tarkkaavaisuuden häiriöitä, aistiyliherkkyyttä tai muuta neuroerityisyyttä. Pohdittiin yhdessä myös sitä, miksi ADHD-diagnoosien määrä on kasvanut niin valtavasti? Onko niin, että neurokirjolla olevat pärjäsivät ennen vanhaan paremmin, koska maailma oli rauhallisempi?

Pääkouluttajamme luennoilla käsiteltiin uudelleen traumaa, ja sieltä yhtenä anekdoottina mainittakoon, että stressioireet ovat kehon viestipyyntö saattaa asiat järjestykseen. Keholla on pyrkimys tasapainoon, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Miten neroa!

Ylläoleva kuva ilmentää sitä, miten hippokampuksen ”tyypit” tallentaa neutraalin tapahtuman ”integroitunut tapahtuma” -arkistoon. Jos mantelitumakkeen ja prefrontaalisen korteksin välinen jana jää traumassa luupille, hippokampuksen tyypit ei tallennakaan tapahtumaa, koska tiedonkäsittely traumassa romahtaa. Hoidossa traumamuisto on saatava aktiiviseksi, tapahtumalle  aika ja paikka, jonka jälkeen hippokampushemmot voivat todeta: ”tänne näin sieltä senkin ikävä tapahtuma, et olekaan enää akuutti, vaan sinut tallennetaan muistojen arkistoon”.

Aistiradat johtavat ensin talamukseen, paitsi haju, mikä menee ensin hajukäämiin, ja se tapahtuu nopeasti. Siksikö hajumuistot ovat usein niin vahvoja ja triggeröivät nopeasti?

Tiesitkö muuten, että tetristä käytetään akuuteissa stressireaktioissa? Esim.  poliisi, joka saattaa tutkia lapsipornomateriaalia työkseen m***a tuntia päivässä, voi lopettaa työpäivänsä tetrikseen, ja saada ajatukset uusille radoille. Itse en ole koskaan pelannut tetristä, m***a kokeilepa, jos siitä olisi sinulle hyötyä stressaavassa tilanteessa😊

06/04/2026

Hei! Huomiseen (tiistaille) vapautui aikoja. Laita viestiä tai varaa :

Terapiapalvelut Kirsi Oras - Book your appointment easily with Vello. No need to register. Vello is the easiest Online Appointment Scheduling Calendar for You.

22/03/2026

Se, miten suhtaudumme vieraaseen henkilöön, ei itse asiassa kerro meistä ihmisenä kovinkaan paljon. Sosiaalinen koodisto ohjaa kohtelemaan satunnaisesti kohtaamiamme henkilöitä korrektisti. Hymyilet kassalla. Kiität bussikuskia. Puhut kohteliaasti ventovieraille. Meillä on pyrkimys pitää julkinen minäkuvamme miellyttävänä, m***a kotona voi ääni kiristyä, kärsivällisyys kadota ja sanat satuttaa.
 
Se, miten kohtelemme kaikkein lähimpiämme, kertoo meistä enemmän. Sosiaaliset suodattimemme voivat kotona tyystin kadota. Paradoksaalista kyllä, puoliso, tuo ehkä kaikkein rakkain ja turvallisin ihminen, voi saada sylkykuppiroolin osakseen.

Joskus tällainen käyttäytyminen liittyy opittuihin malleihin lapsuudesta, joskus se toimii suojana hylkäämisen pelkoa vastaan. Pitkässä suhteessa toinen voi myös alkaa tuntua itsestäänselvyydeltä. Huono käytös ja töykeys hiipivät usein vähitellen, lähes huomaamatta – ja siihen voi sokeutua.

Parisuhteessa hetkelliset haasteet ja etääntymiset ovat täysin normaaleja. Kuitenkin se, miten kohtelet kumppaniasi, rakentaa (tai rikkoo) suhdettanne joka päivä. Kukaan ei ansaitse tulla satutetuksi tai nöyryytetyksi – ei edes silloin, kun olet väsynyt, kuormittunut tai turhautunut. Se ei kuulu terveeseen parisuhteeseen.
 
Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa pyritään löytämään pariskunnan vahingolliset vuorovaikutusmallit, tutkitaan millaiset ajatukset ja uskomukset laukaisevat kumppanin huonoa kohtelua ja tavoitellaan uusia, toimivampia ja toista kunnioittavia tapoja olla suhteessa.

👉 Jos tunnistat arjessanne tämän, on hyvä hetki tehdä muutos.

💛 Varaa aika – yksin, tai yhdessä kumppanisi kanssa.
📸pixels

21/03/2026

Opiskelen Tampereen yliopistossa kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja valmistun psykoterapeutiksi ensi vuonna. Olen pitkän työkokemuksen omaava terveydenhuollon ammattilainen, ja koulutustaustani on laaja. Olen koulutukseltani kätilö, terveydenhoitaja sekä sairaanhoitaja, erikoistuen mielenterveys- ja päihdetyöhön. Lisäksi olen seksuaalineuvoja, erityistason seksuaaliterapeutti, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti sekä suorittanut paripsykoterapian täydennyskoulutuksen.

Työssäni pidän keskeisenä turvallisen ja luottamuksellisen terapiasuhteen rakentamista. Kohtaan asiakkaani yksilöllisesti, arvostavasti ja lempeästi. Saamani palautteen mukaan olen helposti lähestyttävä, empaattinen, suvaitseva ja sopivalla tavalla myös huumorintajuinen.

Olen päivätyössä julkisella sektorilla seksuaaliterveysneuvolassa. Yksitystä terapiavastaanottoa pidän Raumalla Vanhassa Verotalossa Valtakadulla, jossa tarjoan vastaanottoaikoja iltaisin.

Ajanvaraus ja hinnasto löytyvät osoitteesta:
https://pro.vello.fi/terapiapalvelut-kirsi-oras/

Toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi vastaanotolleni❤️

16/03/2026

Maaliskuun erittäin mielenkiintoiset lähipäivät ohi. Tällä kertaa opiskeltiin persoonallisuushäiriöitä ja niitten hoitoa kognitiivisen käyttäytymisterapian keinoin.

Persoonallisuushäiriöitten hoito ei ole sieltä helpoimmasta päästä, sillä ongelmia voi olla paljon ja ne voivat olla pitkäkestoisia. Esimerkiksi huomionhakuisessa persoonallisuushäiriössä uhan välttäminen, eli sen että ei tule huomatuksi, voi täyttää koko elämän. Hoitomenetelmänä voidaan käyttää korjaavaa mielikuvatyöskentelyä, matkustetaan mielikuvissa pitkin tunnesiltaa takaisin lapsuuden samankaltaiseen haastavaan tunnetilaan.

Eilen sain käydä kertomassa naisryhmälle vaihdevuosista ja seksuaalisuudesta tähän ikävaiheeseen liittyen. Kiitos tästä mahdollisuudesta ja mielenkiinnosta🙏❣️