Psykoterapialvelut Sanna Kaasinen

  • Home
  • Psykoterapialvelut Sanna Kaasinen

Psykoterapialvelut Sanna Kaasinen Perhe- ja paripsykoterapeutti
Ratkaisukeskeinen terapeutti
Integratiivinen psykoterapia (koulutuksessa)

22/11/2025

Kun lumi hiljenee maahan, jokin minussa hiljenee sen mukana.
Hidastetun maiseman äärellä on helpompi huomata: olemme usein itsekin vähän liian nopeita. Ajattelemme nopeasti, reagoimme nopeasti, täytämme kalenterin nopeasti.

Psykoterapian näkökulmasta hidastaminen ei ole vain elämäntapavalinta —
se on hermoston keskeinen taito.
Kun vauhti laskee, keho saa vihdoin mahdollisuuden säädellä itseään, ja mieli alkaa nähdä asioita, joita se kiireessä ohittaa.

Viime aikoina olen pysähtynyt kysymään myös itseltäni:
Mitä elämässä avautuu, jos en tavoittele lisää vaan vähennän jotakin?
Mitä jos degrowth voisi tapahtua myös sisäisesti?

Hidastaminen voi terapeuttisesti tarkoittaa esimerkiksi:

• ylikuormituksen näkyväksi tekemistä – sen tunnistamista, mikä on mennyt huomaamatta yli
• tilan luomista tunteille, jotka vaativat hiljaista ja rauhallista maisemaa tullakseen esiin
• arvojen selkeytymistä, kun ulkoinen meteli väistyy
• kehomieli-yhteyden vahvistumista, jolloin omat tarpeet tuntuvat selvemmin kuin normien odotukset
• riittävyyden kokemuksen palautumista, kun suorittamisen tarve hellittää

Degrowth-ajatuksessa on terapeuttisesti jotakin olennaista:
kun elämässä keventää, alkaa nähdä.
Kun vähentää, kuulee paremmin.
Kun pysähtyy, huomaa mitä on kaivannut, m***a mitä ei kiireessä ehtinyt edes nimetä.

Moni asiakas kuvaa samaa:
että kun ulkoista “melua” purkaa, sisäinen liike muuttuu.
Nousee kysymyksiä, jotka eivät ole kriisejä vaan kutsuja:
Mitä kohti mieleni haluaa kulkea?
Mitä tarvitsen, jotta voisin elää omalla tavalla todeksi?

Psykoterapeuttisesti tämä on merkityksellisyyden alku —
ei suorittamalla rakennettua, vaan sisältäpäin kasvavaa.

Hiljainen jokimaisema muistuttaa minua siitä, että joskus tärkein muutos tapahtuu, kun lopetamme kiirehtimisen.
Kun annamme keholle luvan hidastaa.
Kun palaamme luonnollisempaan rytmiin ja huomaamme:
Ei lisää, vaan syvemmälle.
Ei kovempaa, vaan lempeämmin.

Miksi osa-työkykyisyys ei ole hyväksyttyä? 🍂Yhteiskunnassamme arvostetaan usein vain täysipäiväistä työtä ja “täyden suo...
25/09/2025

Miksi osa-työkykyisyys ei ole hyväksyttyä? 🍂

Yhteiskunnassamme arvostetaan usein vain täysipäiväistä työtä ja “täyden suorituksen” normia. Tämä näkyy siinä, että osa-työkykyisten vahvuuksia ja potentiaalia ei nähdä riittävästi. Byrokratia, jäykät työmarkkinat ja asenteet tekevät tilanteesta vaikean.

M***a entä jos näkökulma käännettäisiin?

Psykoterapiassa kuulen usein huolia siitä, mitä tapahtuu, jos ihminen joutuu pakotettuna kokoaikaiseen työelämään. Monelle tärkeintä ei ole maksimaalinen tuottavuus vaan se, että elämässä riittää voimia myös työn ulkopuolella – läheisiin, harrastuksiin ja arjen merkityksellisiin hetkiin.

Elämänkaaren eri vaiheissa ja monenlaisissa elämäntilanteissa voi nousta toive tehdä osa-aikaista työtä. Joskus kyse on mielenterveyden haasteista, joskus vaihdevuosien mukanaan tuomista fyysisistä ja psyykkisistä muutoksista – joista työpaikoilla edelleen puhutaan liian vähän. Myös perhetilanteet, läheisen hoivaaminen tai yksinkertaisesti halu elää tasapainoisemmin voivat tehdä osa-aikatyöstä mielekkään ratkaisun.

Uupuneena ja ahdistuneena elämä voi romahtaa. Sen sijaan sopiva, osa-aikainen työ voi mahdollistaa sen, että ihminen käyttää osaamistaan, kukoistaa ja antaa paljon muille.

Moni asiakkaani haaveilee voivansa jakaa taitojaan ja kokemustaan esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien kanssa. Heillä olisi paljon annettavaa, jos voimavarat riittäisivät.

Samalla monet kamppailevat samojen ulkopuolelta asetettujen vaatimusten kanssa – vaikka mielenterveyden ongelmat eivät ole kenenkään valinta. Kukaan ei valitse sairastua.

Ihmisille on tärkeää saada elää omannäköistä ja -tuntuista elämää – ei vain suorittaa jonkun toisen asettamaa tavoitetta.

Miksi siis osa-työkyky ei voisi olla hyväksytty päämäärä?
Miksi kaikkien pitäisi mahtua samaan muottiin – ja kenen ehdoilla ihmisiä lopulta kuntoutetaan: yhteiskunnan ja viranomaisten vai asiakkaan omien tavoitteiden?

­aikatyö

17/09/2025

🌿 Luontoperustainen palautuminen 🌿

Näin keskellä viikkoa voi palautua mielikuvamatkalla sateisen sunnuntain retkeen: 🚴‍♀️ 42 km pyöräilyä🚶‍♂️ hiljaisia askeleita metsässä 🍵 jaettu teehetki norpan seurassa☔️ neljä tuntia sateen rauhoittavaa ropinaa.

Luonnossa oleminen voi toimia kuin pieni terapeuttinen tila: hermosto saa levätä, mieli löytää hiljaisuuden ja yhteys itseen vahvistuu. Myös psykoterapiassa luonto voi olla tärkeä kumppani – paikka, jossa sanat eivät aina ole tarpeen, m***a kokemukset kantavat.

Retki oli myös hetki yksinololle. Kun saa olla itsekseen luonnon keskellä, oman hengityksen ja ajatusten kanssa, voi huomata kuinka tärkeää on välillä pysähtyä vain itselle. Yksinolo ei ole tyhjyyttä – se voi olla täynnä palautumista ja sisäistä tilaa.

Kuva norpasta on vähän levoton – ehkä juuri siksi niin aito. En halunnut katsoa hetkeä vain kameran läpi, vaan olla siinä läsnä. Norppa eli omaa elämäänsä, minä omaani – ja silti jaoimme pienen yhteisen hetken. Mistä luonnon hetkistä sinä löydät palautumista ja tilaa olla itseksesi? 🌊✨

Jormungandr ja ihmisen sisäinen jännite Kuvan pieni viimesyksyiseen  hirvipaistin valmistukseen osallistunut Lisbetti-si...
21/08/2025

Jormungandr ja ihmisen sisäinen jännite

Kuvan pieni viimesyksyiseen hirvipaistin valmistukseen osallistunut Lisbetti-sisilisko saa tässä postauksessa uljaan tehtävän symboloida maailmankäärmettä tai lohikäärmettä 😁 Ikivanha ouroboros-symboli liittyy myös samaiseen teemaan.

Kuluneena kesänä käärmeet ja unien Maailmankäärme, Jormungandr ovat muistuttaneet minua kaaoksen ja järjestyksen välisestä jännitteestä – voimasta, joka toisaalta pitää meitä koossa ja toisaalta ravistelee, ettei elämä pysähtyisi.

Arjessa tämä voi näkyä esimerkiksi haluna hallita ja järjestää vs. elämän väistämätön kaaos. Roolien ristiriidoissa: työ, perhe ja oma aika. Sisäinen maailman äänissä, jossa tunteet ja impulssit nousevat ja järki yrittää pitää järjestystä.

Psykoterapiassa tätä voi tarkastella mm. kontrollin ja sietoikkunan tasapainona, muutoksen ja vakauden vuoropuheluna tai sisäisen kaaoksen integroimisena eheäksi kertomukseksi.

Ehkä kysymys ei olekaan, miten voisimme välttää kaaosta, vaan miten voimme oppia kantamaan sen luovaa voimaa.

Millä tavalla sinä kohtaat elämäsi kaaoksen ja järjestyksen?

Address

Kapalomäentie 127

51820

Alerts

Be the first to know and let us send you an email when Psykoterapialvelut Sanna Kaasinen posts news and promotions. Your email address will not be used for any other purpose, and you can unsubscribe at any time.

Contact The Practice

Send a message to Psykoterapialvelut Sanna Kaasinen:

Shortcuts

  • Want your practice to be the top-listed Clinic?

Share