https://t.me/drgalataa, https://t.me/DrofVetMed, https://whatsapp.com/channel/0029VbCAyXTHwXbJRBHs3I37

Dr. Galataa, DVM, Oromia, hararghe, Doba (2026)

03/06/2026

DOGOGGOROOTA NYAACHISA GANAMAA LUKKUU KILLEE KEESSATTI OOMISHA KILLEE HIR’ISAN

Horsiisni lukkuu killee buustuu (poultry production) dameewwan daldala qonnaa keessaa isa saffisaan guddachaa jiru dha. Ta'us, bu'aan daldala kanaa baay'inaan dandeettii dhiyeessii nyaataa fi bifa bulchiinsa farmii (farm management) irratti hundaa'a. Keessumaa, sa'aatiin fi haalli nyaanni ganamaa itti kennamu pirojektoota killee uumuu fi sirna hormaataa lukkuu keessatti iddoo ol'aanaa qaba.
Baay'een horsiistotaa qulqullina nyaataa (quality of feed) irratti qofa xiyyeeffatanis, haalli nyaachisa ganamaa dogoggoraa fi yeroo dhabuun isaa oomisha killee irratti kasaaraa guddaa fiduu danda'a. Barruun kun dogoggoroota beekamoo 7 qorannoo fayyaa beeyladaa irratti hundaa'an, miidhaa isaanii fi furmaata sirrii gadi fageenyaan ibsa.

1️⃣. DOGOGGOROOTA NYAACHISA GANAMAA FI MIIDHAA ISAA

1.1. NYAATA GANAMAA GARMALEE TURSIISUU (Late Feeding)
Lukkuun killee buustu sirna uumamaa socho'iinsa qaamaa (circadian rhythm) qabu. Barii barii, hormonoonni oomisha killee kakaasan (kan akka Luteinizing Hormone fi FSH) oomishamuuf bifa saffisaa ta'een anniisaa (energy) irraa barbaadu.
⚡️Maaliif miidha? Nyaanni yoo ture, qaamni lukkuu dhiphina (physiological stress) keessa gala. Kunis hormoonii dhiphinaa (Cortisol) gadi lakkisiisa. Cortisol oomisha killee ariitiin hir'isa.
⚡️Furmaata sirrii: Nyaata ganamaa barii sa'aatii 12:00 hanga 1:00 (6:00 AM - 7:00 AM) gidduutti kennuu qabdu. Yeroo kana eeguun amala fysioloojii lukkuuf murteessaa dha.

1.2. TARTIBA BISHAAN fi NYAATA KENNUU WALIIN DHAHUU
(Water-First Feeding Trap)
Lukkuun ganama akkuma dammaqteen dheebuu waan qabduf bishaan hedduu inni dura dhugdi.
⚡️Maaliif miidha? Lukkuun nyaata dura bishaan baay'ee yoo dhugde, naannoon dhabata midhaanii (crop/qaama nyaata kuusu) bishaaniin guutama. Kunis fedhii nyaataa (dry matter intake) hir'isa. Anniisaan killee tolchuuf barbaachisu waan gadi bu'uuf, killeen ni xinnatti ykn ni kuttisalti.
⚡️Furmaata sirrii: Bishaan qulqulluun barii akkuma dhiyaateen nyaataa wajjin wal-simatee dhiyaachuu qaba. Bishaan qofa dursanii kennuun fedhii midhaanii akka hin gadi fane gochuun barbaachisaa dha.

1.3. BAKKA NYAATAA GAHAA QOPHEESSUU DHABUU (Inadequate Feeder Space)
Lukkuun amala "guddina irratti akka wal dura jiraaniin wal to'achuu " (pecking order ykn dominance hierarchy) qabdi.
⚡️Maaliif miidha? Bakki nyaataa xiqqaachaan, lukkuun dandeettii cimaa qabdu (dominant) baay'ee nyaatti, isaan dadhaboon immoo gubaatti hafu. Kunis farmii keessatti garaagarummaa ulfaatina qaamaa lukkuulee (poor flock uniformity) fida. Lukkuun uniformity %80 gadi qabdu oomisha killee garmalee gadi buusti.
⚡️Furmaata sirrii: Lukkuu takkaaf yoo xiqqaate meetira jidduu linaariitiin santimeetira 10–12 (10-12\text{ cm}) qooduu qabdu. Meeshaaleen nyaataa farmii keessatti wal-qixatti faffaca'uu qabu.

1.4. NYAATA JIIDHAA YKN SAPHAPHUUN (Fungus) MIDHAME KENNUU
(Moldy/Wet Feed)
Nyaata jiidhaan ykn jiidhinsi isaa %12 oli ta'e saphaphuu fi baakteeriyaaf carraa kenna.
⚡️Maaliif miidha? Nyaanni saphaphe summaa'ina Mycotoxin (keessumaa Aflatoxin) fida. Summiin kun tiruu lukkuu miidha, killee haphii (egg shell quality) fida, dandeettii dhibee ittisuu gadi buusa, du'atis geessisa.
⚡️Furmaata sirrii: Nyaata lafa dhoqqee ykn lafa jiidhaa irra kaa'uu dhiisuu. Paletii mukaa (wooden pallets) irratti olfagessanii fageenya keesummeessuu. Nyaata foolii qabu ykn saphaphe battalumatti gatuu.

1.5. NYAATA TAKKUMAAN YKN DINGATATTI JIJJIIRUU (Sudden Feed Change)
Sirni qola garaachaa fi mari'imaan lukkuu (gut microbiota) gosa nyaata duraanii barsiifateera.
⚡️Maaliif miidha? Midhaan tokko irraa gara kaanitti guyyaa tokkotti yoo jijjiirre, baakteeriyaawwan mari'imaan keessaa (beneficial gut microbes) ni du'u. Kunis garaa kaasaa (diarrhea), fudhatama nyaataa gadi bu'uu fi oomisha killee battalatti hir'isuu fida.
⚡️Furmaata sirrii: Jijjiirraan nyaataa bifa suuta-suutaan guyyoota 5 hanga 7 gidduutti raawwachuu qaba:
Guyyaa 1-2: %75 Nyaata Duraanii + %25 Nyaata Haaraa
Guyyaa 3-4: %50 Nyaata Duraanii + %50 Nyaata Haaraa
Guyyaa 5-6: %25 Nyaata Duraanii + %75 Nyaata Haaraa
Guyyaa 7: %100 Nyaata Haaraa.

1.6. NYAATA SAFARAA GADIITI KENNUU (Underfeeding)
Lukkuun killee buustu guyyaatti uumamaan nyaata ulaagaa madaalamaa (110\text{g} - 120\text{g} breed irratti hundaa'e) barbaaddi.
⚡️Maaliif miidha? Anniisaa, Protiinii, fi Kaalsiyamiin (Ca) yoo hir'ate, lukkuun killee oomishuu dhaabdi. Qaamni ishee lafee ishee keessaa kaalsiyamiin furguggeessee killee tolchuuf yaala, dhumarratti lafeen lukkuus ni lallaafa (osteoporosis).
⚡️Furmaata sirrii: Miidhaan safara midhaanii guyyaa guyyaan madaalamee fi safaramee kennamuu qaba.

1.7. GANAMA LUKKUU SAKATTA'UU DHABUU (Neglecting Morning Inspection)
Ganama yeroo nyaanni kennamu yeroo lukkuun hundi dammaqina qabdu dha.
⚡️Maaliif miidha? Lukkuun dhibee qabdu nyaata irraa harkifatti, kofoo ishee gadi qabdi, rifeensi ishee ni dhaabbata. Kun yoo ganama hin sakatta'amin, dhibeen vaayirasii fi baakteerii saffisaan farmii guutuu faaluu danda'a.
⚡️Furmaata sirrii: Ganama ganama daqiiqaa 15-30 farmii keessa deemuun qubannaa lukkuulee, amala isaanii, haala feeces (gati kosi) isaanii sakatta'uu.

2️⃣. TOOFTAA QORANNOO FI SAKATTA'IINSA DHIBEE (Biosecurity & Disease Control)
Horsiistoonni oomisha killee eeggachuuf dhibee fi dhiphina lukkuulee to'achuu qabu.
Mallattoolee Dhukkubaa (Symptoms)
✅️Mallattoolee Jalqabaa: nyaata soorachuun isaani gadi bu'uu, ijaa tahe dhabuu, sagalee qufa'aa uumuu, killeen baay'inaan lallaafachuu.
✅️Mallattoolee Sadarkaa Cimaa: naafuu (paralysis), hargansuu dadhabaa qabaachuu, killee keessatti dhangala'aa diimaa uumamuu, dhangala'aan addaa funyaaniin bayuu, fi du'a tasaa.

Sababoota (Etiology)
Vaayirasii: Newcastle Disease (ND), Infectious Bronchitis (IB), Avian Influenza.
Baakteeriyaa: Fowl Cholera, Colibacillosis (E. coli), Salmonellosis.
Paraasayitii: Coccidiosis (garaa kaasaa diimaa fidu).
Mala Ittisaa (Biosecurity Actions)
Talaallii (Vaccination): Sagantaa talaallii ND, IB, fi Gumboro sirnaan hordofuu.
Qulqullina (Sanitation): Karra irratti dhiqannaa miilaa (footbath) keemikaala farra-baakteeriyaa (disinfectant) qabu kaa'uu. Keessummoota farmiitti galchuu dhiisuu.

3️⃣. FAKKEENYA HOJII IRRAA
Farmii Obbo Tolasaa (Shashamannee, Itoophiyaa): Obbo Tolasaan lukkuu killee buustu 1,000 qaba ture. Oomishni killee isaa tasa %85 irraa gara %55tti gadi bu'e. Nyaatni inni bitu qulqulluu ta'us bu'aan hin jiru ture.
Ogeessi fayyaa beeyladaa erga farmii isaa daawwatee booda, rakkoo sadii adda baase:
Nyaata ganamaa sa'aatii 3:30 (9:30 AM) irratti kennuu isaa (garmalee darranyii).
Meeshaa nyaataa gahaa dhabuu (lukkuun 1,000 meeshaa nyaataa 10 qofa qabdi ture, kan qophaa'uu qabu garuu 25-30 ture).
Nyaanni bishaan dhangala'u jalatti kuufamee saphapheera.
Tarkaanfii Fudhatame: Obbo Tolasaan sa'aatii nyaachisaa gara sa'aatii 12:30 (6:30 AM) tti jijjiire. Meeshaa nyaataa gara 28tti guddise. Nyaata saphaphe gatee haaraa paletii mukaa irratti kuuse.
Bu'aa Argame: Torban sadii keessatti, oomishni killee isaa %55 irraa gara %88tti ol deebi'e. Lukkuun dhiphina irraa bilisa taate.

Qindeessaan✍️: Dr. Galataa, DVM
Ogeessa Fayyaa Beeyladaa | gorsaa horsiisa beeyladaa |

02/06/2026

🐔 QULQULLINNI NYAATA LUKKUU Yoo HIR’ATE MAALTU UUMAMA?

Horsiisa lukkuu ammayyaa keessatti, baasiin soorataa (feed cost) baasii oomishaa guutuu keessaa harka 65% hanga 75% uwisa. Haa ta'u malee, oomishtoonni hedduun meeshaan nyaataa guutuu ta'uu isaa (quantity) qofa irratti xiyyeeffatu malee, qulqullina nyaataa (feed quality) ni dagatu. Nyaanni qulqullina hin qabne, madaallii pirootiinii, vaayitaamiinii fi tajaajila albuudaa gahaa hin qabne balaa guddaa fayyummaa lukkuulee irraan gahuu bira darbee kisaaraa jabaa dinagdee keessan irraan gahuu danda'a.

Mee rakkoolee gurguddoo nyaata qulqullina hin qabne sooruun fidu fi furmaata ammayyaa isaanii haa ilaallu.

Qopheessaan: Dr. Galataa, DVM

📉 DHIIBBAAWWAN NYAATA QULQULLINA HIN QABNE KENNUU.
1️⃣ GUDDINA DHIBA'AA TA’E (Stunted Growth):
Lukkuuleen fedhii isaanii guutuun nyaata soorachuu danda'u; garuu nyaatichi elementoota guddinaaf dursa kennan (Essential Amino Acids) kan akka Methionine fi Lysine gahaa yoo dhabe, seeliin qaamaa waan hin ijaaramneef ulfaatinni qaamaa gadi bu'a.

2️⃣ FUDHATAMA NYAATAA fi GUDDINA QAAMAA MADAALAWAA DHABUU
(Poor Feed Conversion Ratio - FCR):
Madaalliin FCR hojii lukkuu keessatti utubaadha. Nyaanni qulqullina dhabu, lukkuuleen ulfaatina walfakkaataa fiduuf nyaata baay'ee akka nyaatan taasisa. Kun baasii oomishaa garmalee dabaluun kasaaraatti isin geessa.

3️⃣ SIRNI ITTISA DHUKKUBAA ISAANII LAAFUU (Immunosuppression):
Akkuma ilma namaa, lukkuun nyaata madaalawaa dhabde dhibeef saaxilamtuudha. Hanqinni Vaayitaamiin A, E fi Seleeniyeemii dandeettii dhibee of-irraa ittisuu (immunity) isaanii waan laaffisuuf, sababaa kanaa baakteeriyaa akka E.coli fi vaayirasiif salphaatti saaxilamu.

4️⃣🥚 OOMISHNI KILLEE HIR'ACHUU (Drop in Egg Laying & Quality):
Lukkuuleen hanqaaquu buusan (Layers), hanqina Kaalshiyeemii fi Foosfarasii yoo qabaatan, baay'inni killee ni hir'ata. Dabalataan, killeen isaan buusan qola haphii kan qabuu fi salphaatti kan caccabu ta'a.

5️⃣🪶 BAALLEEN QAAMAA IRRAA HARCA'U fi BIFA DHABUU:
Hanqinni molakiyuulota pirootiinii (Amino acids, keessumaa methionine) baalliin lukkuulee akka bifa isaa dhabuun bubuqa'u taasisuun, ho'a qaama isaanii to'achuu akka hin dandeenya isaan godha.

6️⃣🐔 DHIPHINA fi WAL-NYAACHUU (Stress & Cannibalism):
Lukkuuleen beela'an yookaan nyaata madaalawaa dhaban, dhiphina sammuu fi qaamaa keessa galu. Kunis yeroo hunda akka iyyan, akka jeeqamanii fi ofii isaani akka wal-nyaatan (wal-hiddan) isaan taasisa.

💡 MALA UUMAMAA fi AMMAYYAATIIN QULQULLINA NYAATAA EEGUU
Akkamitti qulqullina nyaataa eeguun danda'ama? Toftaan kuusaa fi itti fayyadama ammayyaa ragaalee qorannoo irratti hundaa'an kanneen fayyadamuu qabna.

🔶️Iddoo Qabbaneessaa fi Gogaa (Proper Ventilation): Nyaanni iddoo qilleensaa fi gogaa ta'e, ho'i isaa 20°C gadi ta'e keessa kuusamuu qaba.
🔶️Mala Paaleettii (Pallet System): Jiidhinni lafaa nyaata akka hin seenneef, madaabii mukaa ykn caasaa lafa irraa ol ka'e (pallets) irratti tuuluu.
🔶️To'annoo Raacitii (Mold Prevention): Nyaata shaggatoo uume hatattamaan balleessuu. Nyaanni shaggatoo uume summii hamaa aflatoxin jedhamu maddisiisa; kunis tiruu lukkuu barbadeessuun oomisha dhaaba.
🔶️Mala 'Kallattii Tokkoo' (First-In, First-Out - FIFO): Nyaata dura bitame dursa tajaajila irra oolchuun akka hin faalamne fi yeroon isaa akka hin dabarre gochuu.

❌️ DOGOGGORA BARAMAA fi MIIDHAA ISAA ❌️

✅️Nyaata lafa irratti kallattiin kuusuu kuni immoo Jiidhina harkisa, raacitii (fungus) uuma
Furmaanni: Paaleettii mukaa fayyadamuu fi wantoota gogaa fayyadamuu.
✅️Nyaata moofaa fi haaraa walitti makuu
Inni moofaan summii uumuun isa haaraa balleessa
Furmaanni: Nyaata haaraa fayyadamuu, waan hafe xumursiisuu.
✅️Nyaata baay'ee yeroo tokkoof bituu kuni Albuunni fi vaayitaamiinni keessaa laafa
Furmaanni: Hanga ji'a tokkoo hin caalle qofa bituu ykn qopheessuu.
✅️Nyaata ilbiisotaan faalame kennuu
Baakteeriyaa fi xuraayinii dhiigaa fida
Furmaanni: Summii maleeyyii ta'an (biopesticides) kuusaa irratti fayyadamuu.

⚖️ MIIDHAA fi FAAYIDAA MALA NYAATA QOPHEESSUU ADDA ADDAA
⚡️NYAATA WARSHAA BITACHUU (Commercial Feed):
Faayidaa: Madaalliin elementootaa saayinsaawaa fi sirriidha, oomisha saffisiisa.
Miidhaa: Baasiin isaa olaanaadha, gabaa irraa dhabamuun jeequmsa fida.

⚡️NYAATA OFII MAKACHUU (Self-Mixing):
Faayidaa: Baasii harka 20%-30% hir'isa, dhiyeessa amansiisaa uuma.
Miidhaa: Yoo formulasii ogeessaa hordofuu baatan, hanqina elementootaa (nutritional deficiency) fiduu danda'a.

✍️ Dr. Galataa, DVM (Ogeessa Fayyaa Beeyladaa)

Yaada, Gaafii fi Odeeffannoo dabalataaf
📞: 092 185 9393

Https://t.me/drgalataa

WhatsApp group:
https://chat.whatsapp.com/KDj3cL5rWc7IdaKYsIJ3pl?mode=gi_t

28/05/2026

📉 DOGOGGOROONNI GURGUDDOON 11n HORSIISA BEEYLADAA KEESSATTI KASAARAAF NAMA SAAXILAN MAAL FA DHA?

Horsiisni re’ee yookaan loonii Maashinii ATM maallaqa ittiin baafannuu miti; ogummaa fi obsa kan gaafatudha.
Yeroo ammaa namoota baay’eetu gara hojii horsiisa beeyladaatti (animal farming) seenaa jira. Haa ta’u malee, ji’a itti aanu keessa re’oonni ykn loon isaanii ni huqqatu, dhukkubaan dhumu, hojjettoonni nis hojii dhiisuun badu, maallaqni isaanis akka fixeensaatti bada. Qorannoowwan addunyaa fi muuxannoon ogeessotaa akka agarsiisanitti, kufaatiin pirojektoota horsiisa beeyladaa baay’een isaanii hanqina beekumsaa fi karooraa irraa kan madduudha.
Dogoggoroota ijoo horsiistoota baay’ee saaxilan, qorannoo saayinsii fi haala qabatamaa yeroo ammaa wajjin wal-qabsiisuun akka armaan gaditti wajjiin haa ilaallu.

1️⃣ MUUXANNOO MALEE AKKA ABBAA QABEENYAA GUDDAATTI EEGALUU
Torbee jalqabaa hojii horsiisaa keessatti, namoonni tokko tokko re’ee ykn hoolaa 120 bitu. Haa ta’u malee, re’een tokko yeroo hoo’i qaama ishee dabalu (hoo’a dhibee/fever) illee adda baasanii beekuu hin danda’an.

⚡️ Akka ragaaleen FAO mul’isanitti, namni hojii haaraa eegalu tokko “Step-by-step approach” hordofuu qaba.
Kanaaf, Yeroo hundumaa xiqqoon eegalaa. Sanyiin beeyladaa gurguddaan addunyaa irratti beekaman (fakkeenyaaf sanyiin Booranaa ykn Boer goat) yeroo dhalatan irraa eegalee gurguddaa hin turre. Guddaan jalqabuun bakka guddoo nun geessu xiqqaan jalqabuu yoo ta'e malee. Hamma dandeettii fi muuxannoon keessan guddachaa deemuutti, beeylada muraasaan jalqabuun baasii kufaatii (risk management) hir'isa.

2️⃣ BEEYILADAAF 'HOTEELA’ IJAARUU
Namoonni tokko tokko beeylada tokko illee utuu hin gurgurin, mana jireenyaa beeyladaa baay'ee miidhagaa fi gatii qaalaa ta'e ijaaru.

⚡️: Beeyladni fayyaa qabu fi oomisha gaarii kennutu maallaqa isiniif fida malee, gamoowwan miidhagoo ijaaruu fi korniizii gypsum gochuu miti. Qorannoowwan fayyaa beeyladaa (Veterinary sciences) akka ibsanitti, Ijaarsa mana beeyladaa keessatti “Animal Welfare Standard” hordofuu malee bareedinaaf bitamuu hin qabnu. Mana qilleensa ga’aa galchu, roobaa fi aduu irraa isaan ittisu, akkasumas lafa dhangala’aa qulqulleessuuf mijatu ijaaruun ga’aa dha.
Hubadhaa: baasii keessan ijaarsa manaatti osoo hin taane, wantoota bu'uuraa akka sanyii gaarii fi nyaata madaalawaa (feed formulation) irratti invast gochuu qabdu.

3️⃣ KAROORA GABAA DHABUU (Lack of Market Plan)
Naannoo yeroo ayyaanaa qofa malee namni foon hin binneefi hin nyaannee keessa jiraachaa, sanyii hoolaa foonii qofa horsiisuun fageessanii yaaduu dhabuu dha.

⚡️: Tarsiimoo Ammayyaatiin jalqabi. Hojii horsiisaa eegaluu keessan dura, “Beeylada kana eenyutu narraa bita?” jettanii of gaafachuu qabdu. Gabaan foonii fi aannanii yeroo baay’ee jijjiiramaa waan ta’eef, walitti dhufeenya abbootii foonii (Butchers) fi hoteelota waliin uumuun dursa irratti hojjetamuu qaba. Qorannoon daldalaa (Value chain analysis) akka agarsiisutti, beeyladni hundi bakka hundatti gabaa qabaachuu dhiisuu danda'a. Gabaa itti fufiinsa qabu qoradhaa.

4️⃣ HANGA 1️⃣1️⃣ 👇 IDDOO COMMENT JALAA ARGATTU👇

✍️ Dr. Galataa, DVM
Ogeessa Fayyaa Beeyladaa fi Gorsaa Qonna Ammayyaa

Yaada, Gaafii fi Odeeffannoo dabalataaf

📞: 092 185 9393

Https://t.me/drgalataa

WhatsApp group:
https://chat.whatsapp.com/KDj3cL5rWc7IdaKYsIJ3pl?mode=gi_t

26/05/2026

GOSA NYAATA LUKKUU FI MADDOOTA ISAANII WALIIN

Horsiisni lukkuu carraa hojii uumuu fi madda galii ariifataa ta'uun beekamus, bu'aan gaariin kan argamu yoo sirni nyaataa (Nutrition) haala saayinsaawaa ta'een dhiyaate qofadha. Akkuma beekamu, baasii horsiisa lukkuuf baasnu keessaa 60% hanga 70% kan ta'u baasii nyaataati. Kanaafuu, gosa nyaataa, faayidaa isaa fi madda isaa sirriitti hubachuun faayidaa diinagdee olaanaa qaba.

1️⃣. PIROOTIINII (IJAARSA QAAMAA fi MADDA OOMISHAA)
Pirootiiniin bu'uura lubbuuti. Lukkuun tokko yeroo xobbiitti qaama ishee guddifachuuf, maashaa ijaarrachuu fi yeroo ga'eessummaa ammoo hanqaaquu qulqullina qabu baay'inaan oomishuuf pirootiinii ishee barbaachisa. Pirootiiniin baasii nyaataa keessaa isa qaaliidha, garuu isa hunda caalaa murteessaadha.
⚡️ MADDOOTA PIROOTIINII:
● Madda Biqiltootaa: Sooyaa yookaan Soyaabiinii (sooyaan yeroo kennamu akka gaariitti affeelamuu yookaan akaayamuu qaba, sababiin isaas sooyaa dheedhii keessa summii guddina danqu Anti-nutritional factors tu jira), kan biroo ammoo baaqelaa, atara fi nyaatawwan adda addaa irraa argama.
Madda Beeyladaa: Nyaata qurxummii (Fish meal) daakame. Kun madda pirootiinii sadarkaa olaanaa (High-quality amino acids) qabudha.
● Mala Ammayyaa (Madda Baasii Xiqqaa): Raammoo maagootii (Black Soldier Fly Larvae). Indastirii ammayyaa keessatti, raammoo kana kosii irraa horsiisuun lukkuudhaaf kennuun baasii pirootiinii hir'isuu fi hanqaaquu oomishuu keessatti jijjiirama guddaa fidaa jira.

2️⃣. KAALSHIYEEMII FI ALBUUDOTA (IJAARSA LAFEE fi QOLA HANQAAQUU)
Kaalshiyeemiin lafeen lukkuu akka hin lallaafne (Rickets) fi qolli hanqaaquu akka hin caphne dhoorkuuf gargaara. Hanqaaquun qolli isaa haphii ta'e daldalaafis ta'e cuccii baasuuf hin ta'u.
⚡️ MADDOOTA KAALSHIYEEMII:
■ Dhagaa Kaalshiyeemii (Limestone) daakame.
Qola hanqaaquu (kunuunsa cimaan erga affeelamee jarmii irraa qulqullaa'ee fi daakamee booda qofa kennama; yoo kanaan ala ta'e dhukkuba daddabarsuu danda'a).
■ Lafee beeyladootaa gubatee daakame (Bone meal).

3️⃣. VIITAAMIINII (HUMNA ITTISA QAAMAA FI FARRA-DHIPHINAA)
Viitaamiinonni dhibee ittisuuf, qaamni nyaata bifa sirrii ta'een akka fayyadamu gochuu fi dhiphina yeroo ho'aa yookaan dhukkuba (Stress) hir'isuuf baay'ee barbaachisaadha. Hanqinni viitaamiinii lukkuun akka qaama hir'attu, iji ishee akka boku fi guddinni ishee akka suutaa'u taasisa.
⚡️ Maddoota Viitaamiinii:
■ Margoota lallaafaa, raafuu fi kaarrootii.
Boqqolloo keelloo (Viitaamiin A baay'inaan of keessaa qaba).
■ Mala Ammayyaa: Yeroo ammaa qonnaan bultoonni gurguddoon fi dhaabbileen nyaata lukkuu oomishan 'Vitamin Premix' (Viitaamiinii warshaadhaan qindaa'e) fayyadamu. Kunis hamma sirrii ta'een nyaata keessatti makuun dhibee hir'isa.

4️⃣. INERJII / KAARBOOHAYIDIREETII (MADDA HUMNAA FI HO'A QAAMAA)
Inerjiin motora qaama lukkuuti. Lukkuun akka socho'uuf, ho'a qaama ishee sirreessituu fi sirni bullaa'insa nyaataa ishee haalaan akka hojjetu humna jabaa kennaaf. Nyaata lukkuu keessaa harki caalaan (gara 60-70%) madda inerjii irraa ijaarrama.
⚡️ MADDOOTA INERJII:
● Boqqolloo (Madda humnaa isa guddaa fi addunyaa irratti baay'inaan fayyadamamudha).
●Qamadii, misingaa, garbuu.
●Galabaa qamadii (Wheat bran) - kun madda humnaa ta'uun cinatti daakuu gargaara, garuu baay'inaan yoo kenname lukkuun akka mooftu (furdattu) godha.

✍️ Dr. Galataa, DVM (Ogeessa Fayyaa Beeyladaa)

Gaaffii fi yaada dabalataaf, akkasumas gorsa ogummaa horsiisa beeyladaa wajjin walqabatu kamiyyuu argachuuf karaa teessoo koo na qunnamuu dandeessu.

Call 📞: 092 185 9393

TG channels:
Https://t.me/drgalataa
Https://t.me/DrofVetMed

WhatsApp group:
https://chat.whatsapp.com/KDj3cL5rWc7IdaKYsIJ3pl?mode=gi_t

16/05/2026

Your potential is extraordinary, and you are capable of achieving more than your current role suggests. Congrats to you (my humbled friend), Mr. Tajir Yoseph, the prosecutor of the FDRE.
Kabajamoo abbaa alangaa federaalaa Tajma. Baga naaf gammadde bro.

14/05/2026

LUKKUUN MAALIIF WAL NYAATU? LUKKUUN HANQAAQUU BUUSUU IRRAA MAAF TURAN? FURMAANNI ISAANII 👇

“ Dr. Nagaan isiniif haa ta'u, Gaaffii wayiin qaba, lukkuuwwan warri hanqaaquu qofa buusan amala wal nyaatanii wal ajjeesuu maaliif qabu , Sababa wal nyaachuu isaaniitiin lukkuuwwan 50 ol na jalaa du'aniiru, 2ffaan lukkuuwwan 450 keessaa kan hanqaaquu eegalan Amma 40 qofa erga bitamaniimmoo baatii 5fi guyyaa 14 bulaniiru”

Horsiisa lukkuu hanqaaquu (Layers) keessatti rakkoon wal nyaachuu (Cannibalism) fi hanqaaquu keeyachuu turuun (Delayed onset of lay) kisaaraa guddaa horsiistota irraan gahu dha.

1️⃣. LUKKUUWWAN MAALIIF WAL NYAATU?
Wal nyaachuun lukkuu (Cannibalism) amala lukkuun takka lukkuu biraa qeensaan ykn afaaniin (beak) waraanuun foon, dhiiga ykn marimaan ishee nyaattu dha. Kun dhimma hamilee osoo hin taane, deebii dhiphina naannoo ykn hanqina madaala qaamaati. Rakkoon horsiisaa kana qunname kun lukkuuwwan 50 ol isaan jalaa ajjeesuun isaa waan laayyoo miti. Horsiistoonni biroos rakkoo akkanaa mudachaa jiru. Keessaanis nuuf gaggaafachaa jiru.

#️⃣SABABOOTA IJOO:
⚡️Hanqina Nyaataa (Nutritional Deficiency):
Lukkuun hanqaaquu buusuuf pirootinii (Protein) fi amino acids (Methionine) guddaa barbaaddi. Nyaata keessaa yoo kun hir’ate, foon walii nyaachuun kana guuttachuu barbaadu. Akkasumas, soogidda (Salt) fi mi’aawwan (Minerals) hanqatuun amala kana ni kaasa.
⚡️Dhiphina Naannoo (Environmental Stress):
Bakki jireenyaa dhiphoo ta’uun lukkuuwwan akka walitti morkatanii fi wal rukutan taasisa. Ifti baay’ee baay’atu (excessive light) amala lolaa itti uuma.
⚡️Muuxannoo Barame (Learned Behavior):
Lukkuun takka dhiiga lukkuu biraa irratti yoo argite, amalli kun saffisaan mooraa sana keessatti babal’ata.
⚡️Madaala Hormoonii:
Yeroo hanqaaquu eegalanitti qaamni isaanii jijjiirama hormoonii keessa waan darbuuf, xiyyeeffannoon isaanii gara qaama wal-hormaataa waliitti deema (vent pecking).

2️⃣. LUKKUUN HANQAAQUU BUUSUU IRRAA MAAF TURAN?
Akka horsiisaan nu dubbisetti, lukkuuwwan isaanii erga galfatan ji'a 5 fi guyyaa 14 (torban 22 ol) ta’anii osoo jiranu, lukkuu 450 keessaa 40 qoftiin hanqaaquu buusuu eegaluu isaani kun hanqina qabaachu agarsiisa. Rakkoon akkanaa Sababoota hedduun uumamu mala kanneen keessaa muraasni.👇

⚡️Madaala Ulfaatina Qaamaa: Lukkuun hanqaaquu eegaluuf ulfaatina qaamaa (Body weight) madaalawaa ta’e gahuu qabdi. Yoo baay’ee gabbatan ykn baay’ee qallatan hanqaaquun ni tura. Kunis sababa tokko.
⚡️Sagantaa Iifaa ykn Ibsaa (Lighting Program): Lukkuun hanqaaquu eegaluuf iifaa sa'aatii 14-16 guyyaatti barbaaddi. Ifti gahaa hin jiru ta’an, sammuun ishee hormoonii hanqaaquu oomishu hin maddisiisu.
⚡️Dhibee fi maxxantuu: Maxxantoonni (Parasites) keessaa fi alaa (mites/lice) anniisaa lukkuu waan fixaniif, oomishni hanqaaquu ni hafa.
⚡️Qulqullina Nyaataa: Nyaanni lukkuu isa goromtii "Grower Mash" irra gara isa lukkuu hanqaaquu buusanii "Layer Mash" tti yeroon jijjiiramuu qaba. Kaalsiyeemiin (Calcium) gahaan dhabamuun ragaa guddaa dha.

3️⃣. TARKAANFII FI FURMAATA
Rakkoo keessan kana ittisuuf tarkaanfii armaan gadii akka fudhattan gorfama:
🔷️Qara Afaanii Muruu (Debeaking): Kun furmaata jalqabaa fi amansiisaa dha. Mashinii (infrared ykn hot blade) fayyadamuun afaan lukkuu qara isaa muraasa ciruun akka wal hin waraanne taasisa.
🔷️Madaala Nyaataa: Nyaata isaanii keessatti pirootinii (16-18%), Methionine, fi Soogidda (Salt) madaalawaa ta'e dabalamaafii jiraachuu mirkaneeffadhaa.
🔷️Bakka gaaddisaa: Ifa mooraa keessaa xiqqoo dimmisuu (dim light). Lukkuun erga soorata quufan booda boqonnaa barbaadu waan ta'eef bakka deebi'anii itti boqotan (perches) dabaluufii qabdu.
🔷️Vitamin fi Electrolytes: Sababa dhiphinaatiin (stress) wal nyaatu waan ta'eef, bishaan isaanii keessatti "Anti-stress vitamins" naquun barbaachisaadha.
🔷️Addaan Baasuu: Lukkuu madooyte ykn dhiiga qabdu hatattamaan addaan baasaa. Dhiigni lukkuu biroof waamicha wal-nyaachuu ti.

⚠️⚠️⚠️⚠️⚠️⚠️⚠️⚠️
Horsiisa lukkuu keessatti hordoffiin ogeessaa guyyaa guyyaan barbaachisaa dha. Rakkoon isin qunname kun lukkuuwwan 50 ol isin jalaa ajjeesuun isaa dhimma "Social dominance" fi "Nutritional stress" madaala dhabuu agarsiisa. Tarkaanfii armaan olii fudhatanii yoo itti fufan, oomishni hanqaaquu isaanii ji'a dhufu keessa dhibbeentaa 80% ol ni darba jedhamee abdatama.

✍️ Dr. Galataa, DVM
(Ogeessa Fayyaa Beeyladaa fi Gorsaa horsiisa beeyladaa)

Yaada, Gaafii fi Odeeffannoo dabalataaf
📞: 092 185 9393

Telegram channe👇
Https://t.me/drgalataa

WhatsApp group:
https://chat.whatsapp.com/KDj3cL5rWc7IdaKYsIJ3pl?mode=gi_t

13/05/2026

KAROORA YKN FOORMULAA NYAATA LUKKUU KILLEE 1,000f QOPHEESSUU.

Lukkuun killee buustu (Layers) takka guyyaatti avereejiidhaan nyaata graama 110 hanga 120 ni nyaatti. Kanaafuu, lukkuu 1,000f guyyaatti nyaata kilogiraama 110 hanga 120 qopheessuun dirqama. Akkaataa madaallii saayinsii keessatti kanaan dura eerame (Energy, Protein, Calcium) irratti hundaa'uun herrega isaa armaan gaditti haa ilaallu.

Qopheessaan: Dr. Galataa, DVM

1️⃣. NYAATA LUKKUU 1,000f BARBAACHISU (GUYYAA 1f)
Guyyaa tokkoof kilogiraama 120 (kuntaala 1 fi kiiloo 20kg) yoo makuu barbaanne, madaalliin isaa akka armaan gadii kana ta'a:

⚡️Madda Annisaa (Energy)
Baay'ina (%); 60%, Kilogiraamaan (kg); (72 kg)
Madda Inni Irraa Argamu: Boqqolloon, Bishingaa ykn Garbuu.
⚡️Madda Prootiinii (Protein)
Baay'ina (%); 20%, Kilogiraamaan (kg); (24 kg)
Soyaabiinii, Nug cake ykn Fish meal.
⚡️Madda Kaalsiyeemii (Calcium)
Baay'ina (%); 10%, Kilogiraamaan (kg); (12 kg)
Madda Inni Irraa Argamu: Limestone, Qola Killee, Bone meal
⚡️Hambaa (Fiber).
Baay'ina (%); 7%, Kilogiraamaan (kg); (8.4 kg)
Madda Inni Irraa Argamu: hambaa ykn qoshola qamadii (Wheat bran).
⚡️Premix & Soogidda
Baay'ina (%); 3%, Kilogiraamaan (kg); (3.6 kg)
Madda Inni Irraa Argamu: Salt (0.5kg) + Layers Premix (3.1kg).
#️⃣Waliigala
100%(120 kg)

2️⃣. KAROORA TORBEEDHAA (TORBEE 1F)
Nyaata lukkuu 1,000 torbeedhaaf (Guyyaa 7f) makuu yoo barbaaddan, waliigala kilogiraama 840 (kuntaala 8 fi walakkaa jechuu kiiloo 10kg hir'uu)😳 isin barbaachisa.
Makuun isaa akkas ta'a:
🔸️Boqqolloon (Energy): 504 kg
🔸️Soyaabiinii/Nug cake (Protein): 168 kg
🔸️Kaalsiyeemii (Limestone/Shells): 84 kg
🔸️hambaa ykn qoshola qamadii (Wheat bran): 59 kg
🔸️Premix, Amino Acids & Salt: 25 kg
Hub: Aminoo asidii dabalataa akka Methionine fi Lysine makuun oomisha killee guddina isaa dabala.

3️⃣. AKKAATAA MAKUU SIRRII (Mixing Procedure)
Nyaata makuun ogummaa barbaada. Yoo sirriitti walitti hin makamne, lukkuun tokko prootiinii qofa, isheen biraa ammoo kaalsiyeemii qofa nyaachuu dandeessi. Makiinsa nyaataa irratti bal'inaan sagantaa Itti aanutti isiniifin qopheessa.
⚡️Tooftaa "Micro-Mixing": Duraan dursee qoriichota hamma xiqqaatitti (Premix, Salt, Amino acids) hamma boqqolloon muraasa waliin bakka qofatti sirriitti makaa.
⚡️Tooftaa "Layering": Meeshaa itti maknu keessatti jalatti boqqolloon, itti aansuun prootiinii, achii booda isa xiqqaatti makuun (micro-mix) irratti naquun gadi jala oofanii makuu.

4️⃣. QULQULLINA SOORATAA: RAGAALEE SAAYINSAAWAA
⚡️"Fungal Contamination": Boqqolloon ykn bishingaan nyaataf qophaa'u tortoraa ykn raammoon kan nyaatame ta'uu hin qabu. Kun "Aflatoxin" jedhamuun beekama, kan lukkuu ajjeesuu danda'u.
⚡️Size of Particles (Guddina Ija Midhaanii): Nyaatichi baay'ee daakamuu (powder) hin qabu. Akka ija midhaanii (cracked/gritty) yoo ta'e, lukkuun akka salphaatti nyaatti, bulleessittis.

5️⃣. TOOFTAA BAASII HIR'ISUU (COST REDUCTION)
Horsiisa lukkuu 1,000 keessatti baasiin nyaataa ol-ka'aa dha.
⚡️Substitutes: Yoo boqqolloon gatiin isaa qaala'e, bishingaa hanga %30-50 itti makuu ni danda'ama.
⚡️Home-grown Protein: Soyaabiinii ykn Nuugii mataa keessanii yoo oomishtan baasii keessan %40n hir'isa.
⚡️Dhiyeessii Kaalsiyeemii: Qola killee (eggshells) manatti hafu hunda daakaatii nyaata keessatti makaa. Kun limestone bituuf maallaqa baasamu isiniif qusata.

⚠️GORSA OGEESSAA (VETERINARY ADVICE)
🔹️Mirkaneessuu: Nyaata maktan guyyaa hunda qulqullina isaa ilaalaa. Foolii badaa ykn bifa jijjiirame yoo qabaate hin kenninaa.
🔹️Bishaan: Lukkuun 1,000 guyyaatti avereejiidhaan bishaan litira 200-250 dhuguu qabu. Nyaata gaarii qofa laachuun oomisha killee hin fidu, bishaan quubsaan jiraachuu qaba.
🔹️Hordoffii: Yoo lukkuun killee buustu (Lay rate) hangi killee buusuu ishee %80 yoo gadi bu'e, madaallii nyaataa lukkuu keessanii irra deebiin ilaaluu ykn ogeessa fayyaa qunnamuu.

✍️ Dr. Galataa, DVM (Ogeessa Fayyaa Beeyladaa)

Yaada, Gaafii fi Odeeffannoo dabalataaf
📞: 092 185 9393

Https://t.me/drgalataa

WhatsApp group:
https://chat.whatsapp.com/KDj3cL5rWc7IdaKYsIJ3pl?mode=gi_t

11/05/2026

HORSIISA LUKKUU KA'UMSA XIQQAAN EEGALUUN GARA PIROOJEKTII GUDDAATTI CE'UUN MAAL MAAL HAMMATA?

Horsiisi lukkuu damee qonnaa keessatti galii ariifataa fi amansiisaa fiduu danda'u dha. Horsiisa lukkuu eegaluuf ka'umsa maallaqaa guddaa qabaachuun dirqama miti. Wanti hunda caalaa isin barbaachisu karoora qulqulluu, beekumsa saayinsaawaa fi tooftaa hordoffii sirrii dha. Sababni isaas Maallaqa xiqqaan eegalanii gara pirojeektii guddaatti ce'uun ogummaa fi hordoffii saayinsaawaa gaafata waan ta'eef.

Qopheessaan: Dr. Galataa, DVM

1️⃣. XIQQAAN EEGALUU (The Power of Small Scale)
Namoonni lukkuu 5–20nin eegalan madda galii isaanii keessatti kisaaraa (risk) xiqqaan muuxannoo guddaa gabbifatu.
#️⃣FAAYIDAAN ISAA:
Rakkoolee dhibee fi hanqina nyaataa irraa uumaman dhuunfaan hordofuuf isin gargaara.
Lukkuun baay'inaan iddoo tokkotti yoo walitti qabaman dhibeen akka salphaatti daddarba. Xiqqaan eegaluun dhiphuu (stress) lukkuulee hir'isuun oomish*tummaa isiniif dabala.

2️⃣. MANA LUKKUU (Poultry Housing) FI HAALA QILLEENSAA
Manni lukkuu qabeenya jiruun ijaarama, garuu ulaagaalee armaan gadii guutuu qaba:
⚡️Qilleensa Gahaa Galchuu (Ventilation): Mana lukkuu keessa fooliin Ammonia yoo jiraate, ujummoo qilleensaa lukkuu madeessa. Kun ammoo dhibee "Chronic Respiratory Disease (CRD)" fida. Lukkuun gaasii Ammonia qulqulleessuuf qilleensa gahaa barbaadu.
⚡️Teempireechara: Lukkuun cuucii ta'an ho'a, lukkuun gurguddaan ammoo qilleensa qabbanawaa barbaadu. Mana keessatti dandeettii ho'a dabalanii fi hir'isan uumuun dhibee "Heat Stress" jedhamu ittisuuf gargaara. Hoo'i akka malee ol ka'e; Dhiphuu (stress) fi wal-nyaachuu (cannibalism) fida.
Mana lukkuu yoo ijaartan karaa aduun baatuu fi seentuun (East-West) ijaaruun, sa'aatii aduun cimaa ta'etti keessi mana lukkuu akka hin hoo'ine taasisa.
⚡️Ittisa Diinaa: Bineensota akka hantuutaa, adurree fi ilbisoota ijaan mul'atan irraa kan ittisu ta'uu qaba.

3️⃣. FILANNOO SANYII (Breed Selection)
Sanyiin isin filattan kaayyoo keessan (killee ykn foon) fi haala qilleensa naannoo keessanii irratti hunda'uun qaba:
⚡️Sanyii Naannoo (Indigenous): Dhibee dandamachuu irratti jabaa dha, garuu oomishni isaanii xiqqaa dha.
⚡️Sanyii Fooyya'an (Improved Breeds): Sanyiin akka Sasso, Bovans Brown fi Kuroiler jiran lukkuu naannoo fakkaatanii, garuu foonii fi killee baay'ee oomishu.
⚡️Sanyii Killee (Leghorn types): Killee qofaaf yoo ta'e sanyiiwwan kana filachuun bu'a qabeessa.

4️⃣. NYAATAA (Poultry Nutrition) fi MAALLAQA
Baasii horsiisa lukkuu keessaa %60-%70 kan ta'u nyaata tahuun beekamaa dha.
⚡️Madda Prootiinii: Ka'umsa xiqqaan yoo eegaltan, midhaan naannoo jiru (boqqolloon, garbuu) fi raammoo (maggots) kallaattii saayinsaawaan qopheessuun baasii hir'isuun ni danda'ama.
Lukkuun killee buustu Calcium gahaa yoo hin arganne killee ishee qola lallafaa qabdu buusti, kun ammoo kisaaraa fida. Killee jabaa fi fayyaalessaaf hanqina "Calcium" fi "Vitamin D3" eeguun dirqama.

5️⃣. BISHAAN QULQULLUU FI FAYYAA
Bishaan jireenya lukkuutiif murteessaa dha.
Lukkuun takka bishaan qulqulluu hin taane yoo dhugde dhibee Coccidiosis jedhamuun (garaa kaasaa dhiigaa) qabamti.
⚡️Qulqullina (Hygiene): Iddoo bishaanii fi nyaataa guyyaa guyyaan qulqulleessuun baasii qoriichaa 80% hir'isa.

6️⃣. KAROORA FAYYAA (Vaccination & Biosecurity)
Beekumsa bu'uuraa dhibee lukkuulee irratti qabaachuun dirqama.
⚡️Tallaallii: Dhibee akka Newcastle Disease fi Gumboro duraan dursinee tallaalchiisuun dirqama. Dhibeen kun yoo gale lukkuu guutumatti 100% fixuu danda'a.
⚡️Ittisa (Biosecurity): Namni argate hundi gara mana lukkuu keessan akka hin galle gochuun dhibee daddarbu ittisuuf tooftaa tokkoffaa dha.

7️⃣. GABAA FI KAROORA DALDALAA
Killeen ykn foon lukkuu guyyaa hunda ni barbaadama. Garuu:
⚡️Gabaa Duraa: Lukkuun killee buusuu eegaluun dura eenyuun akka gurgurtan (hoteelota, dukanoota naannoo) quunnamtii uumuun kisaaraa oomisha kuufamee hir'isa.
⚡️Qulqullina: Killee qulqulluu fi guddina gaarii qabu dhiyeessuun amanamummaa gabaa dachaadhaan dabala.

Horsiisi lukkuu injinarii fi qabeenya guddaa miti, "Hordoffii fi Jaalala" beeyladaa gaafata. Maallaqa xiqqaa harkatti qabdaniin har'a lukkuu 5 bituun yoo eegaltan, waggaa tokko keessatti gara 500tti guddachuu dandeessu.

✍️ Dr. Galataa, DVM (Ogeessa Fayyaa Beeyladaa)

Yaada, Gaafii fi Odeeffannoo dabalataaf
📞: 092 185 9393

Https://t.me/drgalataa

WhatsApp group:
https://chat.whatsapp.com/KDj3cL5rWc7IdaKYsIJ3pl?mode=gi_t

Dr. Galataa, DVM

03/06/2026

02/06/2026

28/05/2026

26/05/2026

16/05/2026

14/05/2026

13/05/2026

11/05/2026

Address

Telephone

Website

Alerts

Contact The Practice

Shortcuts

Share

Category