10/07/2026
Jaan tämän yksilökonstellaation tietenkin konstelloijan luvalla❤️
Toiveena oli katsoa pysähtynyttä energiaa ja itsesabotaasia. Päädyimme katsomaan isoisän kohtaloa. Isoisä oli hevoskuiskaaja, herkkä eläinten ja erityisesti hevosten ystävä.
Isoisä oli sodassa, näki siellä mitä hevosille tapahtui, joutui itsekin lopettamaan haavoittuneita hevosia joilla olisi ollut elämä edessä siviilissä, m***a ei kenttäolosuhteissa. Kaikki nämä kokemukset särkivät nuoren sotilaan sydämen. Konstellaatiossa isoisä sai itkeä surua ja syyllisyyttä jota koki hevosten kohtalon puolesta. Hän sai itkeä otsa vasten hevosen otsaa, olla pahoillaan.
Suru ja syyllisyys vaan ei meinannut hellittää ja se kääntyi sääliksi hevosia kohtaan. Silloin Väinö käänsi terävästi päänsä poispäin ja katsoi toiseen suuntaan. Hevosen viesti oli selvä. ”Minulla oli oma kohtaloni ja sinulla omasi. Minä kannan itse oman kohtaloni ja sinä omasi”
Sääli ja syyllisyys väistyi isoisästä ja sydämen täytti kiitollisuus hevosen lojaaliudesta, rakkaudesta ja veljeydestä.
Lopulta isoisä kääntyi vaimonsa ja tyttärentyttärensä puoleen. Taakka ja syyllisyys oli hellittänyt, hän näki vaimonsa ja tyttärentyttärensä ja koki rakkautta ja iloa. Kiitollisuutta siitä että kaikesta huolimatta elämä jatkui.
Tyttären tytär näki hänet, hänen kipunsa ja taakan jota hänkin kantoi- rakkaudesta isoisään ja hevosiin. Tyttären tytär ei enää kantanut isoisänsä taakkaa, m***a isoisänsä rakkautta sydämessään ikuisesti❤️
Konstellaatio voi koskettaa perhettä, sukua tai kollektiivisesti jotain merkityksellistä. Tässä konstellaatiossa tuli näkyväksi sodan raadollisuus myös eläimille. Samoin tuli näkyväksi se että jokainen elävä olento on yhtä arvokas tunteineen ja kokemuksineen. Ja jokaisella on se oma kohtalo jota kantaa ja josta omanarvontunto kumpuaa. Jokaiselle antaa voimaa se että saa kantaa oman kohtalonsa, myös sotahevonen.❤️
