05/06/2026
Jotkut ehkä muistaa parin viikon takaisen tarinan kun jalka irtisanoi itsensä lopullisesti. Olin ihmeissäni, että mitä tapahtui, kun mitään ei tapahtunut. Kyseessä oli vuoden takainen vanha vamma, joka on ilmoittanut ajoittain itsestään. Mut nää kivut oli jotain aivan next level, erityisesti öinen hermokipu.
Kaivoin kepin vintiltä ja jatkoin koiralenkkejä parhaani mukaan. Heti kun kipu salli aloitin tekemään koulun salilla vahvistavia liikkeitä joka päivä. Lisäksi liikkuvuutta ja erityisesti polven ojennusta, joka oli selvästi rajoittunut. Lisäksi mun kurssikaverit mobilisoivat mun säärtä tehden kevyttä pumppausta sääriluuhun.
Hermokipujen ollessa pahimmillaan, pyrin rauhalliseen hengitykseen ja saamaan ajatukset kivusta pois (ei ollut helppoa). Lääkkeitä en syönyt kuin parina ensimmäisenä päivänä kun kipu oli niin lamauttava, että olisin tehnyt mitä vain kipujen helpottamiseksi.
Ja niin se päivä tuli, kun on jo toinen päivä koiralenkillä ilman kepsua. Tällä viikolla olen päässyt treenaamaan mm. kyykkyjä, heilautuksia, maastavetoja ja soutamaan. Pystyn kävelemään suht normaalisti varaten painoa jalalle.
Tää kipu meinas tehdä hulluksi m***a tiesin, että se helpottaa kun teen joka päivä jotain mikä edistää kuntoutumista. Nyt mä tiedän mitä hermokivut voivat olla kun mikään asento ei tuo helpotusta ja kivut ovat jatkuvia.
Kiitän itseäni kaikista näistä opiskelluista vuosista, että mulla on osaamista ja tietämystä kehosta ja miten lähteä hoitamaan/kuntouttamaan. Olin tällä kertaa itseni paras asiantuntija ja tiesin mikä kivun lopulta aiheutti ja mikä helpottaisi kuntoutuksen etenemistä.
Ei tää vielä normaali ole m***a m***a iloitsen pienistä onnistumisista ja menen maltilla eteenpäin 🥳
Ihanaa viikonloppua ja älkää jääkö kivun kanssa yksin vaan hakeutukaa sellaiselle ammattilaiselle, jolla on tietämystä ja osaamista just sun tapauksessa. Jos et tiedä, niin multa saa aina kysyä suosituksia jos en itse osaa auttaa. Mulla on aika hyvä verkosto hyvistä ja ammattitaitoisista tyypeistä eri tilanteisiin.
😍