Janna Rosenqvist Terapia Coach Yrittäjyys

Janna Rosenqvist Terapia Coach Yrittäjyys Yhteystiedot, kartta ja reittiohjeet, yhteydenottolomake, aukioloajat, palvelut, arvostelut, kuvat, videot ja ilmoitukset Janna Rosenqvist Terapia Coach Yrittäjyys, Naisten terveysklinikka, KalevanKatu 9 a, Helsinki :ltä.

✨Autan mielen tyyneyden löytämisessä & ahdistuksen lievittämisessä
🌱Lyhytterapia etänä ja lähi vastaanotto
🏠www.jannarosenqvist.com
Maksuton opas tyyneyteen 👉🏽 linkki löytyy instan puolelta

Lantionpohjaa ei aina tarvitse vahvistaa.Lantionpohjasta puhutaan paljon vahvistamisen kautta. Ja joskus vahvistaminen o...
23/08/2026

Lantionpohjaa ei aina tarvitse vahvistaa.

Lantionpohjasta puhutaan paljon vahvistamisen kautta. Ja joskus vahvistaminen onkin juuri sitä, mitä lantionpohja tarvitsee.

M***a lantionpohjan hyvä toiminta ei ole vain voimaa. Se on myös kykyä supistua, rentoutua ja mukautua tilanteeseen.
Joskus lantion alueella voi olla kipua, jännitystä tai vaikeutta rentoutua. Silloin en halua lähteä automaattisesti lisäämään harjoitteita, vaan ensin ymmärtää, mitä alueella oikeastaan tapahtuu.

Miten hengität?
Miten liikut?
Miten lantionpohja toimii ja rentoutuu?
Onko alueella tai muualla kehossa kipua tai arpia?

Synnytyksen, repeämän, episiotomian tai keisarileikkauksen jälkeen myös arpi voi olla osa sitä kokonaisuutta, jota on tärkeää tarkastella.

M***a lantion alueella voi olla myös paljon muuta kannettavaa.

Kipua.
Pelkoa.
Häpeää.
Epävarmuutta omasta kehosta.
Vaikeita kokemuksia.
Seksuaalisuuteen liittyviä tunteita.
Synnytykseen liittyviä kokemuksia.

En tarkoita, että nämä selittäisivät automaattisesti lantionpohjan oireita. Eivätkä kaikki oireet tarvitse psykologista selitystä.
M***a ne ovat osa sitä kokonaisuutta, jossa ihminen elää.

Siksi lantionpohjan fysioterapia ei ole minulle vain ”purista ja rentouta”. Se on myös oman kehon ymmärtämistä, kuuntelemista ja yhteyden löytämistä siihen.

En halua antaa lantionpohjallesi automaattisesti lisää tekemistä. Haluan ensin ymmärtää, mitä se tarvitsee 🤍

Onko sinulle koskaan tullut vastaan tilanne, jossa olet ajatellut, että lantionpohjaa pitäisi vain vahvistaa – vaikka harjoittelu ei tuntunutkaan auttavan?

Lempeydellä, Janna
Somia

••••••

Mikä on SOMIA? 🤍Olen viime aikoina pysähtynyt tämän kysymyksen äärelle itsekin.Miksi halusin perustaa Somian?Ehkä siksi,...
17/08/2026

Mikä on SOMIA? 🤍

Olen viime aikoina pysähtynyt tämän kysymyksen äärelle itsekin.

Miksi halusin perustaa Somian?

Ehkä siksi, että kaipasin paikkaa, jossa voisin tehdä työtä tavalla, joka tuntuu aidosti minulta. Paikkaa, jossa kehoa ja mieltä ei tarvitse erottaa toisistaan.

Fysioterapeuttina olen huomannut yhä uudelleen, kuinka moni haluaa ymmärtää paremmin kehonsa viestejä – ja kuinka moni on myös turhautunut siihen, ettei omiin oireisiin tunnu löytyvän kokonaisuutta huomioivaa apua.

Kipua. Jännitystä. Ahdistusta. Traumaa. Uupumusta. Epävarmuutta omasta kehosta. Joskus kuntoutumisen tiellä ei ole vain keho, vaan myös kaikki se, mitä mieli kantaa.

Siksi ratkaisukeskeinen ja psykofyysinen lyhytterapia tuli osaksi työtäni.

Ei siksi, että kaikki olisi psyykkistä.

Vaan siksi, että kehoa ja mieltä ei voi erottaa toisistaan.

Somiassa haluan tarkastella ihmistä kokonaisuutena – kehoa, mieltä, hermostoa, lantion aluetta, kehollisuutta, kehosuhdetta, elämänhistoriaa ja turvan kokemusta.

Ja samalla pitää kiinni siitä, mikä on minulle tärkeää: tutkittu tieto ja ammattitaito.

Kokonaisvaltaisuus ei tarkoita minulle sitä, että kaikkeen pitäisi löytää yksi selitys. Vaan enemmän sitä, että emme unohda ihmistä tiedon takana.

Haluan, että Somia on paikka, johon on helppo tulla.
Paikka, jossa ei tarvitse osata valmiiksi tai suorittaa.
Paikka, jossa saa pysähtyä, hengähtää ja ehkä ymmärtää itseään hieman paremmin.

Keho. Mieli. Yhteys.

Lämpimästi tervetuloa Somiaan,
Freesenkatu 5 A, Helsinki

Mitä sinä toivoisit löytäväsi tällaisesta paikasta?

Lempeydellä, Janna

••••••

14/08/2026

Liikkeet ovat nopeita ja teräviä.
Katse tuntuu kovalta.
Äänensävyssä on jotain kärsimätöntä tai kylmää.

Ja yhtäkkiä huomaat jännittäväsi leukaa. Hengitys muuttuu pinnallisemmaksi. Hartiat nousevat. Keho jäykistyy. Ehkä alat ottaa etäisyyttä.
Vaikka toinen ei olisi sanonut mitään varsinaisesti pahaa.

Sitten taas toinen ihminen.
Hän puhuu rauhallisesti.
Katse on lämmin. Hän nyökkää kuunnellessaan.
Liikkeet ovat pehmeitä.
Äänessä ei ole kiirettä.

Ja huomaat hengittäväsi vähän syvemmin. Hartiat laskevat. Kehossa ei oikeastaan tapahdu mitään erityistä.

Ja juuri se on ehkä kaikkein olennaisinta.
Tulee vain rauha.

Turvallisuuden tunne ei aina synny siitä, että joku sanoo meille: ”Olet turvassa.”
Hermostomme vastaanottaa jatkuvasti toisista ihmisistä pieniä sosiaalisia vihjeitä: äänen sävyä, kasvojen ilmeitä, katsetta, asentoa, liikkeitä ja rytmiä.

Toisen ihmisen rauhallisuus voi auttaa myös meidän hermostoamme rauhoittumaan. Tätä voidaan kuvata yhteissäätelynä – kykynä vaikuttaa toistemme vireystilaan läsnäolon ja vuorovaikutuksen kautta.

Me emme koskaan kohtaa toista ihmistä vain sanoillamme.

Kohtaamme hänet myös sillä, miltä äänemme kuulostaa. Miltä katseemme tuntuu. Millä tavalla liikumme hänen lähellään.
Onko meissä kiirettä vai tilaa? Onko kehossamme jännitettä vai pehmeyttä?

Ehkä ihminen, jonka kohtaamme tänään, on jo valmiiksi kuormittunut. Ehkä hän on nukkunut huonosti, saanut huonoja uutisia tai kantaa jotain, mistä emme tiedä mitään. Emme tiedä, mitä toinen tuo mukanaan.

M***a voimme vaikuttaa siihen, mitä hän saa kokea meidän seurassamme.
Voimmeko olla hetken ihminen, jonka seurassa toisen ei tarvitse varautua?
Voimmeko hidastaa ääntämme? Katsoa lempeämmin? Kuunnella loppuun? Antaa tilaa?

Ei siksi, että meidän pitäisi jatkuvasti säädellä tai muokata itseämme toisten vuoksi.
Vaan siksi, että ymmärrämme:
Me vaikutamme toistemme hermostoihin koko ajan.

Joskus voimme antaa toiselle rauhaa ilman, että sanomme sanaakaan. Ja ehkä juuri siksi kannattaa tänään pysähtyä miettimään:

Miltä minun seurassani tuntuu toisen ihmis

Moni meistä kantaa mukanaan tunnetta siitä, ettei ole koskaan ihan riittävä.Harvoin se tunne syntyy tyhjästä.Usein sen j...
13/06/2026

Moni meistä kantaa mukanaan tunnetta siitä, ettei ole koskaan ihan riittävä.

Harvoin se tunne syntyy tyhjästä.

Usein sen juuret ovat ympäristössä, jossa on ollut paljon odotuksia, vaatimuksia, vertailua tai tarve sopeutua. Pikkuhiljaa opimme muovautumaan muiden toiveisiin, ennakoimaan tarpeita ja tekemään enemmän, jotta kokisimme kuuluvamme joukkoon, olevamme hyväksyttyjä tai tarpeeksi hyviä.

Silloin täydellisyyden tavoittelu ei ole vain tapa toimia – siitä tulee selviytymiskeino.
Ehkä olet oppinut jo varhain, että sinun täytyy yrittää hieman enemmän, suoriutua hieman paremmin tai olla mahdollisimman virheetön saadaksesi hyväksyntää, turvaa tai arvostusta.

Ja huomaamattasi sinusta on voinut tulla äärettömän taitava mukautumaan muiden odotuksiin – m***a samalla yhteys omiin tarpeisiin on saattanut jäädä taka-alalle.
Kun riittävyys tuntuu olevan aina seuraavan saavutuksen, onnistumisen tai ponnistuksen päässä, keho ja hermosto voivat jäädä jatkuvaan valmiustilaan.

💭 Entä jos riittävyys ei vaadikaan täydellisyyttä?
Entä jos sinun ei enää tarvitsisi ansaita paikkaasi, arvoasi tai hyväksyntääsi suorittamalla?

Entä jos olisi aika kysyä itseltäsi:
Palveleeko tämä tapa edelleen minua – vai pitääkö se minut paikallani? ❤️

Lempeydellä,
Janna
Somia

••••••

Moni ajattelee, että pitäisi vain ryhdistäytyä.Usein kuulen vastaanotolla lauseita kuten: ”Pitäisi tehdä enemmän.” tai ”...
06/06/2026

Moni ajattelee, että pitäisi vain ryhdistäytyä.
Usein kuulen vastaanotolla lauseita kuten:

”Pitäisi tehdä enemmän.” tai ”Miksi en saa aikaan samalla tavalla kuin muut?”

Syyllisyys, riittämättömyyden tunne ja jatkuva itsensä vertaaminen muihin ovat monelle arkipäivää.

M***a entä jos ongelma ei ole motivaation puute ja ”laiskuus”, vaan se, että olet kantanut liian paljon liian pitkään?

Ylikuormittunut hermosto ei yleensä tarvitse lisää kuria, tehokkuutta tai suorittamista. Joskus se tarvitsee pysähtymistä, lepoa ja turvallisuuden tunnetta, jotta voimavarat pääsevät palautumaan.

Jos huomaat jatkuvasti syyllistäväsi itseäsi siitä, ettet jaksa tai saa aikaan samalla tavalla kuin ennen tai joku toinen, pysähdy hetkeksi pohtimaan:

💭 Mitä jos et olekaan laiska?
Mitä jos kehosi yrittää kertoa, että se tarvitsee juuri nyt jotain muuta?

Mikä auttaa sinua palautumaan silloin, kun elämä kuormittaa?

❤️ Joskus ensimmäinen askel ei ole tehdä enemmän, vaan kuunnella tarkemmin, mitä keho yrittää kertoa.

Jos kaipaat tukea kehon ja hermoston rauhoittamiseen, autan mielelläni.
Kraniosakraaliterapia on lempeä m***a tehokas hoitomuoto kuormituksen, stressin ja ylivireyden tasapainottamiseen. Jos taas kaipaat kokonaisvaltaisempaa tukea sekä kehon että mielen hyvinvointiin, holistinen fysioterapia voi olla juuri sinulle sopiva vaihtoehto.

Lempeydellä,
Janna

𝐒𝐨𝐦𝐢𝐚
•••

”Rauhoitu nyt.”
”Relaa vähän.”
”Älä nyt siitä huoli...”Kuulostaako tutulta?Nämä ovat usein sanottu hyvällä tarkoituksell...
14/04/2026

”Rauhoitu nyt.”
”Relaa vähän.”
”Älä nyt siitä huoli...”

Kuulostaako tutulta?

Nämä ovat usein sanottu hyvällä tarkoituksella — halusta auttaa, keventää toisen oloa tai “katkaista” vaikea hetki. M***a silti ne voivat tuntua yllättävän raskailta. Jopa lisätä kierroksia.

Kun ihminen on ahdistuksen, ylivireyden tai katastrofiajattelun keskellä, keho ei ole neutraalissa tilassa. Hermosto on hälytystilassa — taistele, pakene tai jähmety. Siinä hetkessä keho ei kaipaa ohjetta rauhoittua, vaan kokemusta siitä, että on turvassa.

Ja juuri siksi sanat kuten “rauhoitu” tai “älä huoli” eivät usein kanna.

Ei siksi, että niissä olisi mitään väärää — vaan siksi, että ne ohittavat sen, miltä toisesta oikeasti tuntuu.

Se mikä auttaa, on usein paljon yksinkertaisempaa. Ja inhimillisempää. Validointi.

Se, että pysähdyt.
Kuuntelet.
Et yritä korjata.
Sanot vaikka:

“Huomaan, että sulla on nyt tosi vaikea olo.”
“Ei tarvitse pärjätä yksin.”
“Mä oon tässä sun kanssa.”

Vaikka tunne ei katoaisi heti, jotain olennaista tapahtuu. Keho alkaa hiljalleen laskea kierroksia. Turvan tunne saa tilaa.

Ja usein — ainakin omasta kokemuksesta — pahimmassa hetkessä ei kaipaa ratkaisuja. Vaan toisen ihmisen läsnäoloa.

Vaikka samaan aikaan mieli saattaa kuiskata, että pitäisi vetäytyä, ettei olisi toiselle vaivaksi. Ja juuri siitä syntyy helposti häpeä ja yksinäisyys.

M***a kun joku jää viereen ja sanoo:
“Mä pysyn tässä sun kanssa”

…se muuttaa jotain. Sekä kehossa että mielessä.

Ehkä emme aina tarvitse oikeita sanoja.

Ehkä riittää, että olemme. 🤍

📩 Tallenna nämä lauseet itsellesi myöhempää varten ja tunnustele, mikä niistä sopii parhaiten sun suuhun.

🤍 Janna

••••••

⚡️ AHDISTUS EI YRITÄ PYSÄYTTÄÄ SINUA – SE YRITTÄÄ SUOJELLAKaupallinen yhteistyö kanssa.Ahdistus ei tule tyhjästä.
Se on...
30/03/2026

⚡️ AHDISTUS EI YRITÄ PYSÄYTTÄÄ SINUA – SE YRITTÄÄ SUOJELLA
Kaupallinen yhteistyö kanssa.

Ahdistus ei tule tyhjästä.
Se on kehon reaktio johonkin, minkä se tulkitsee kuormittavaksi, epävarmaksi tai uhkaavaksi.

Ja joskus se reagoi vähän liikaa.

Se ei tarkoita, että tilanne olisi oikeasti vaarallinen.
Se tarkoittaa, että hermostosi ei vielä koe sitä turvalliseksi.

💡 Siksi pelkkä ajattelu ei aina riitä.
Et voi “järjellä selittää” kehoa rauhaan — kehon täytyy saada kokea se.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Kun ahdistus nousee:
– et tarvitse täydellistä ratkaisua
– et tarvitse heti poistaa sitä
– tarvitset hetken, jossa keho saa viestin: “olen turvassa nyt”

✨ Se voi olla:
hidas uloshengitys
jalat tukevasti maassa
katse ympäristössä
turvallinen halaus
pieni liike, joka palauttaa sinut kehoon

Pienet asiat, toistettuna, rakentavat isoa muutosta.

🧡 Hermoston hyvinvointi ei ole vain mielen asia – myös kehon tasapaino vaikuttaa siihen merkittävästi.

Yksi tuote, jota voin suositella, on Symbiotic. Kyseessä on fermentoitu maitohappobakteeri, joka tukee suoliston toimintaa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.

🌿 Kun keho voi paremmin, myös hermosto reagoi lempeämmin.
Ahdistus ei ole este elämälle. Se on viesti, jonka kanssa voi oppia toimimaan — askel kerrallaan.

💬 Milloin sinä viimeksi huomasit, että kehosi reagoi enemmän kuin tilanne vaati?

📌 Tallenna nämn vinkit myöhempää köyttöä varten.

👉 Seuraa saadaksesi lisää keho-mieli-työkaluja ja vinkkejä ahdistuksen rauhoittamiseen.

Lempeydellä, Janna

Ahdistus ei tunnu vain mielessä – se tuntuu koko kehossa.Kun koemme ahdistusta, kehon sympaattinen hermosto aktivoituu j...
23/02/2026

Ahdistus ei tunnu vain mielessä – se tuntuu koko kehossa.

Kun koemme ahdistusta, kehon sympaattinen hermosto aktivoituu ja stressijärjestelmä käynnistyy. Keho siirtyy valmiustilaan, vaikka todellista vaaraa ei olisikaan.

Keholliset oireet voivat olla voimakkaita ja pelottavia, m***a useimmiten ne ovat merkki yliaktivoituneesta hermostosta – eivät vaarasta.

Kun opimme tunnistamaan nämä reaktiot, voimme myös oppia rauhoittamaan kehoa ja palauttamaan turvallisuuden tunnetta.

Muista seurata tiliäni, jos haluat lisää käytännöllisiä vinkkejä ahdistuksen ja hermoston säätelyyn 🤍

Lempeydellä, Janna

••••••



Osoite

KalevanKatu 9 A
Helsinki

Aukioloajat

Tiistai 09:00 - 17:00
Keskiviikko 08:00 - 13:00
Torstai 08:00 - 17:00
Lauantai 09:00 - 17:00

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Janna Rosenqvist Terapia Coach Yrittäjyys :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Oikopolut

Jaa

Kategoria