15/05/2026
Jalat ja kädet tärisee, ääni muuttuu epävarmaksi, vatsassa kiertää ja ajatukset pyörii levottomasti…
Tämä oli minulle vuosia todella tuttua esiintymisjännityksen kautta. Esiinnyikin ainoastaan beetasalpaajan tukemana, joka blokkasi sympaattista hermostoa tasaisemmaksi.
Siksi oli oikeastaan yllättävää, etten aluksi ekaa odottaessa osannut ajatella, miten paljon sama asia voisi vaikuttaa myös synnytykseen. En vaikka kehon ja mielen yhteys oli fysioterapeuttina minulle tuttua.
M***a huomasinkin esikoista odottaessa tuöstäväni ihan samoja ajatuksia ja tunteita, kuin esiintymisjännityksen kanssa painiskellessani.
Ymmärisin, että kun keho kokee stressiä tai turvattomuutta, se alkaa suojata meitä. Lihakset jännittyvät, hengitys muuttuu ja kehon on vaikeampi pehmetä synnytykselle.
Onneksi sama toimii myös toiseen suuntaan.
Kun olo tuntuu turvallisemmalta, myös keho pystyy toimimaan vapaammin.
Mun kolme synnytystä opettivat mulle vähitellen jotain paljon suurempaa kuin vain synnyttämistä.
Opin puhumaan itselleni pehmeämmin.
Opin hengittämään myös vaikeissa hetkissä.
Opin, ettei mun tarvitse taistella omaa kehoani vastaan.
Ja lopulta huomasin eräänä päivänä, etten tarvinnut enää edes esiintymisjännitykseen käyttämääni lääkettä.
Sama tukee synnyttävää.
Kun rauhoittavat sanat, mielikuvat ja hengityksen kautta pehmeneminen tulevat tutuiksi jo odotusaikana, niitä ei tarvitse yrittää keksiä synnytyksessä väkisin.
Usein ne alkavat nousta sisältä aivan itsestään silloin, kun niitä eniten tarvitsee 🤍
Jos haluat tehdä näitä taitoja itsellesi tutummiksi jo raskausaikana, kommentoi ODOTUS, niin lähetän sinulle maksuttoman odotusajan rentoutusäänitteen.
Lämmöllä, Jenna
