Lyhytterapia Valoinen

05/07/2026

Mietityttääkö, mitä terapiassa tapahtuu tai osaako siellä olla ”oikein”? 🤍

Terapian aloittaminen saattaa jännittää, ja epämääräinen paha olo voi tuntua vaikealta pukea sanoiksi. Haluan kuitenkin muistuttaa, että terapiaan ei tulla valmiiden vastausten kanssa. Sinun ei tarvitse osata analysoida itseäsi – riittää, että tulet paikalle juuri sellaisena kuin olet.

Terapiassa saat olla hiljaa, näyttää kaikki tunteesi ja edetä täysin omaan tahtiisi. Se on turvallinen paikka sinua varten.

Lue koko ajatus uunituoreesta blogitekstistäni nettisivuilta! ☕✨

Ajanvaraus elokuulle on nyt myös auki – aloitetaan syksyllä yhdessä, m***a sitä ennen: ihanaa ja levollista kesää! ☀️

-aika

18/06/2026

Mistä sinä nautit kesässä eniten? 🌾✨

Juhannuksen ollessa ovella omat ajatukset vaeltavat jo rennon olemisen, luonnon rauhan ja yksinkertaisten asioiden äärelle. 💚

Kesällä onkin erityisen hyvä mahdollisuus hiljentää hieman tahtia ja aistia maailmaa tarkemmin. Se voi olla aamukahvin tai -teen nauttiminen rauhassa omalla parvekkeella, kävelylenkki sateen jälkeisessä raikkaassa ilmassa tai pieni lepohetki ulkona, kun voi vain ummistaa silmät ja kuunnella tuulen huminaa puissa. 🕊️

Nämä arjen pienet ja yksinkertaiset hetket ovat usein niitä, jotka lataavat akkujamme kaikkein tehokkaimmin. Pysähdytään siis tänä juhannuksena ja tulevina viikkoina nauttimaan juuri tästä hetkestä.

☀️ Valoisen kesätiedote:
Myös Valoisen vastaanottoajat jäävät juhannuksen jälkeen kesätauolle, jotta tilaa jää lomailulle ja akkujen lataamiselle. Nähdään taas elokuussa!

Oikein valoisaa, rentouttavaa ja omannäköistä kesää juuri sinulle! 🌸🐝

29/05/2026

🌾 Sanoja valmistuneelle: kulje rauhassa omaa tietäsi.

Huomenna monissa perheissä vietetään lakkiaisjuhlaa. Se on hieno saavutus ja konkreettinen merkki pitkäjänteisestä työstä, josta sietääkin olla ylpeä. Tänä keväänä juhlitaan lakitettavien lisäksi myös monia muita valmistujia. Jokainen saavutettu etappi on yhtä arvokas juhlan aihe.

Juhlahumun rinnalla uusi elämänvaihe voi kuitenkin herättää myös kysymyksiä ja epävarmuutta tulevasta. Onko suunta heti selvä? Mitä jos jatkopaikka ei aukeakaan heti? On hyvä muistaa, että suorimmat reitit eivät aina ole niitä ainoita tai parhaita – polku muotoutuu matkan varrella.

Kirjoitin blogiin ajatuksia valmistumisesta, tulevaisuuden odotuksista ja siitä, miksi oman näköisen matkan kulkemiseen kannattaa käyttää riittävästi aikaa.

Lue teksti kokonaisuudessaan ensimmäisem kommentin linkistä.

Arvosta omaa työtäsi ja saavutustasi juuri tänään. Iloista juhlaa kaikille valmistuville! 🎓

23/05/2026

🥗Mitä sinun lautasellesi kuuluu?

Syöminen on parhaimmillaan kiireetöntä, hyvää tekevää ja yhdistävää. Aina asiat eivät kuitenkaan ole niin yksinkertaisia. Moni meistä joutuu tai haluaa pohtia syömistään hyvinkin tarkkaan, ja ruokaan voi liittyä monenlaisia haasteita.

Miten voisimme luoda ruokapöytään tilan, jossa jokaisen valintoja ja tarpeita kunnioitetaan? 🩷

Kirjoitin blogiin pohdintoja siitä, miksi syöminen puhuttaa, mitä yhteistä on koirani Valon mutkikkailla paastopäivillä ja meidän ihmisten ruokasuhteilla, sekä miten voisimme tehdä yhteisistä ruokahetkistä kaikille rennompia.

✨ Millainen ruoka auttaa sinua voimaan hyvin ja milloin nautit syömisestä eniten?

👉 Lue uusin blogiteksti "Mitä tänään syötäisiin? – Rauhaa ruokapöytään" nettisivuiltani. Linkki löytyy ensimmäisestä kommentista.

08/05/2026

Äitienpäivä on monelle vuoden tärkeimpiä juhlia, m***a kaikissa kodeissa se ei tunnu samalta. Tänään koululaisten itsetekemiä kortteja katsellessani mietin, miten monenlaisia tunteita äitienpäivään liittyy. 🩷

Me äidit vertaamme itseämme helposti muiden saavutuksiin ja koemme riittämättömyyttä arjen keskellä. M***a muistammeko, että täydellisyyttä arvokkaampaa on lopulta inhimillisyys ja aidot kohtaamiset?

Äitiys on myös itsestä huolehtimista. Hyvinvoiva vanhempi on lapselle paras esimerkki siitä, että aikuisellakin on lupa olla oma itsensä, tarpeineen ja haaveineen.

Kaikille äitienpäivä ei ole pelkkää iloa. Se voi nostaa pintaan surun, kaipauksen tai lapsettomuuden kivun. Kaikki nämä tunteet ovat aitoja ja sallittuja. Sinulla on täysi oikeus viettää päivä juuri niin kuin itsellesi tuntuu hyvältä.

Elämä on välillä rosoista, ja ehkä se on kaunista juuri siksi. Juhlitaan silloin, kun siihen on aihetta – ja muistetaan, ettei äitiyden onni ole toisilta pois. ✨

Lue koko pohdinta blogista. Linkki löytyy ensimmäisestä kommentista. 🔗

26/04/2026

Mitä yhteistä on koiran syömälakolla ja meidän ihmisten iltasyömisellä? 🐕🤔

Meidän Valo muuttui hiljattain ihan vaisuksi eikä se syönytkään kunnolla. Syy löytyi remontista: koti oli mullin mallin, tavarat poissa paikoiltaan ja rutiinit kadonneet. Heti kun remotti valmistui, tavarat saatiin paikoilleen ja arki palasi uomiinsa, koirakin palasi ennalleen.

Tämä muistutti minua siitä, miten tärkeitä rutiinit meille ovat. Ne ovat kuin ankkureita, jotka pitävät meidät pinnalla, vaikka ympärillä myllertäisi. ⚓️

M***a rutiineilla on kääntöpuolensa. Toisinaan luomme huomaamattamme "turvarutiineja", jotka todellisuudessa vain kuormittavat meitä. Tällaista voi olla esimerkiksi tunnesyöminen, kuten esim. tapa vaimentaa stressiä herkuttelulla heti työpäivän jälkeen. Tai tuntikausien puhelimen selailu iltaisin, jolloin palauttava uni jää vähemmälle.

Onkin hyödyllistä pysähtyä miettimään:
✨ Mitkä ovat sinun elämäsi tärkeitä "ankkurirutiineja"?
❌ Onko jokin tapa muuttunut taakaksi, josta olisi aika päästää irti?

Kirjoitin tästä laajemmin blogiin. Linkki tekstiin on ensimmäisessä kommentissa. Käy lukemassa!

19/04/2026

Pysähdyin tänään pohtimaan, mitä lastenkirjojen maailmasta tarvittaisiin myös aikuisten elämään. 📖

Lapsuuden lukuhetket tarjoavat turvaa ja läsnäoloa. Miten voimme tuoda näitä samoja hyvän olon elementtejä ja rauhaa myös aikuisten arkeen?

30/03/2026

Olen viime päivinä lukenut ja arvioinut psykologian ylioppilaskirjoitusten vastauksia. Viimeisen tehtävän otsikko oli ”Aivojen kehitys elämän aikana”. Vastaajan tuli kertoa, miten aivot muuttuvat ja kehittyvät elämän aikana sikiöajasta myöhäisaikuisuuteen ja millaiset ympäristötekijät vaikuttavat aivojen kehitykseen.

Sain ilokseni lukea m***a hyvää vastausta. Keskeisin asia kaikissa oli, että aivomme ovat koko elämän ajan jatkuvassa muutoksessa. Eri ikäkausista voidaan kuitenkin erottaa erilaisia aivojen kehityksen vaiheita. Tämän tehtävän äärellä jäin pohtimaan, mitä ”sanottavaa” tiedolla aivojen kehittymisestä voisi olla meille kaikille tai vaikkapa terapiaan tulevalle asiakkaalle. Tässä kolme näkökulmaa:

1. Nuori aikuinen: pidä mielessä, että otsalohkot kehittyvät vielä

Moni nuori aikuinen saattaa ihmetellä, miksi tunteet ailahtelevat tai miksi elämän suunnittelu tuntuu välillä ylivoimaiselta. Kannattaa ymmärtää, että otsalohkot kehittyvät vielä pitkälle yli 20-vuotiaaksi. Saman ajan kyky säädellä impulsseja ja nähdä pitkälle tulevaisuuteen on vielä rakennusvaiheessa.

Ole siis itseäsi ja aivojasi kohtaan ymmärtäväinen. Et ole epäonnistunut, jos asiat tuntuvat välillä sekavilta -mitä todennäköisemmin mielessä kenties ajoittain tuntuva kaaos vähenee tulevien vuosien aikana. Elämässä on toki myös välillä kaaosta kaiken ikäisillä ;)

2. Varttuneempi aikuinen: Kokemus on aivojen supervoima

Ikääntymisestä puhutaan usein vain luopumisena, m***a vanhenevilla aivoilla on myös omat vahvuutensa. Vaikka uuden tiedon nopea omaksuminen (niin sanottu joustava älykkyys) heikkenee ajan myötä, tilalle tulee jotain arvokasta: kiteytynyt älykkyys.

Kiteytynyt älykkyys on elämän varrella kertynyttä viisautta, laajaa sanavarastoa ja kykyä nähdä suuria kokonaisuuksia. Varttuneemmat aivot ovat erikoistuneet ja vakiintuneet, joten ne ovat erittäin tehokkaita niissä asioissa, joita olet elämäsi aikana tehnyt. Asiantuntijaksi kehittyminen edellyttääkin myös kiteytyneen älykkyyden karttumista.

Ikääntymisen vaikutuksia voi myös hidastaa käyttämällä aivoja monipuolisesti ja haastamalla niitä uusilla asioilla.

3. Aivot tarvitsevat toisia aivoja

Ehkä tärkein asia aivojen kehityksessä on, että aivot tarvitsevat sosiaalista vuorovaikutusta kehittyäkseen. Pelkkä tiedon passiivinen vastaanottaminen ei riitä, sillä meidät on ohjelmoitu oppimaan ja voimaan hyvin suhteessa muihin ihmisiin.

Kun jaat ajatuksiasi ja ohjaat tarkkaavaisuuttasi uudella tavalla, luot kirjaimellisesti uusia hermoverkkoja. Aivosi muuttuvat sen mukaan, kenen kanssa ja missä olet, mitä teet ja mistä puhut.

Joskus aivot saattavat jäädä myös ”jumittamaan” tiettyihin ajatuksiin ja tietyille radoille. Uuden näkökulman oppiminen muuttaa konkreettisesti myös tiedonkulkua aivoissa. Siksi voidaan perustellusti sanoa, että myös terapiassa käynti muokkaa aivoja -olipa ihminen minkä ikäinen tahansa.

22/03/2026

Pohditko välillä, onko elämäsi juuri nyt sellaista kuin sen ”pitäisi” olla? 💭

Vertaatko itseäsi muihin sillä seurauksella, että oma olo alkaa tuntua kurjalta ja värittömältä? Erityisesti sosiaalisen median luoma illuusio muiden täydellisyydestä saa meidät välillä tuntemaan riittämättömyyttä.

Uusimmassa blogitekstissäni pohdin vertailun ansaa ja sitä, miten vaativuus itseä kohtaan voi nakertaa arjesta nauttimista. Todellisuudessa jokaisen elämään kuuluu harmaita sävyjä ja huonompiakin hetkiä – ja se on aivan normaalia.

Monen mielestä elämässä riittääkin, että se on tarpeeksi hyvää. ✨

Lue koko pohdinta Valoisen blogista. Linkki kommenteissa.

13/03/2026

Miksi toivo on tärkeää -varsinkin silloin kun tulevaisuus pelottaa?

Tämän viikon alussa julkaistiin tuore nuorten arvoja ja asenteita mittaava nuorisobarometri. Sen tulokset ovat huolestuttavia, sillä nuorten huoli maailman tulevaisuuden suhteen on lisääntynyt. Peräti 50 prosenttia vastanneista suhtautui maailman tulevaisuuteen pessimistisesti tai erittäin pessimistisesti. Tulokset kertovat myös nuorten kokeman epävarmuuden ja turvattomuuden tunteiden lisääntymisestä.

Elämme aikaa, jossa maailman tilanne, taloushuolet ja jatkuva negatiivisten uutisten tulva kuormittavat myös aikuisia. Tulevaisuusuusko onkin tällä hetkellä koetuksella meillä kaikilla, ikään katsomatta.

Haluan silti ajatella, että usko tulevaisuuteen kuuluu lähtökohtaisesti jokaiselle. Tutkimustenkin mukaan toivon ylläpitäminen on yksi tärkeimmistä voimavaroista haastavien tilanteiden keskellä. Joskus voi kuitenkin käydä niin, että toivo tuntuu kadonneen. Takana saattaa olla jo niin paljon koettelemuksia, että usko parempaan huomiseen on koetuksella. Toisinaan taas ympäröivien uhkakuvien voima on niin valtava, että myönteisiä asioita on vaikea havaita. Tähän voivat vaikuttaa niin digitaalisen maailman algoritmit kuin oman mielemme ansat, jolloin ajattelu urautuu näkemään vain kapean, synkän näkymän.

Toivosta luopuminen on kuitenkin vahingollista, sillä se johtaa helposti lamaantumiseen. Jos koemme, ettei paremman maailman eteen voi enää tehdä mitään, saatamme menettää halun yrittää. Tästä voi seurata hällä väliä -asenne, jossa mieleen hiipii ajatus siitä, onko millään enää mitään väliä.

Sen sijaan toivosta kiinni pitäminen voi saada aikaan ihmeellisiä asioita. Se on voima, joka saa meidät yrittämään vaikeissakin paikoissa. Maailmassa on paljon esimerkkejä tilanteista, joissa lähes mahdottomasta on selvitty toivon ja sinnikkyyden avulla. Kun uskallamme ylläpitää toivoa, alamme usein nähdä ympärillämme myös enemmän mahdollisuuksia.

Emme voi aina vaikuttaa siihen, mitä meille tapahtuu, m***a voimme vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme kokemaamme. Meillä aikuisilla on usein jo varastossamme kokemuksia aiemmista haasteista ja niistä selviytymisestä. Nämä selvitetyt kriisit ovat arvokkaita voimavaroja elämänkokemustemme joukossa. Nuoret taas saattavat olla vaativien tilanteiden edessä ensimmäistä kertaa, mikä tekee kokemuksista henkisesti erityisen raskaita. Siksi aikuisten tehtävä onkin luoda nuoriin uskoa siihen, että asiat järjestyvät lopulta – tavalla tai toisella.

Toivo on valtava voima, ja siitä kannattaa pitää kiinni kaikin voimin. Sen etsiminen ja vaaliminen on myös yksi terapian perustehtävistä. Tuo etsintä aloitetaan tarvittaessa aivan pienistä asioista. Kun pieniä valonpilkkuja alkaa taas löytyä, koko elämä alkaa näyttää ja tuntua erilaiselta – ja vaalimisen arvoiselta.