20/09/2017
Markku Haapanen
Kirkkoherrasta lampuoteihin
Maria Castrenian lapset
Uudessa sukukirjassa julkaistu tutkimus Castrén-suvusta on laadittu patriarkaalisen polveutumisen periaatteiden mukaisesti, jolloin tyttäristä on mainittu ainoastaan syntymä- ja kuolinaika, sekä avioituminen ja puolison tiedot. Tyttärien kautta tapahtunutta polveutumista ei näin ole huomioitu lainkaan. Tätä valitettavaa sukututkimuksellista ”aukkoa” on sittemmin täydennetty Virpi Nissilän ja Johanna Kurelan toimesta Orpanassa 1/2001, jossa julkaistiin artikkeli Anna Stina Castreniuksen lapsista. Koska Anna Stinan nuoremman sisaren, Marian, elämänvaiheissa on huomattavia samankaltaisia piirteitä, lienee sopivaa julkaista myös hänen perhetaulunsa.
Olaus Castreniuksen tyttäristä vain Elisabet (s. n. 1699) avioitui säätynsä mukaisesti, muiden puolisoiden olleen joko renkejä tai puolalais-venäläisiä pakolaisia, kuten Margareta Castrenian puoliso Sergei Leontewitz (Costiander-suvun kantavanhemmat). Tässä suhteessa Maria Castrenia ei ollut poikkeus, m***a hänen sukuhaarastaan ei kuitenkaan tullut mitään sivistyssukua, ainakaan lähimpien polvien kohdalla, kuten kaikkien muiden hänen sisarustensa tapauksessa tuli.
Mariasta rengin vaimo
Maria Castrenia syntyi Pälkäneen kappalaisen Olaus Castreniuksen ja vaimonsa Christina Lignipaean nuorimpana lapsena joko 1701 tai 1702. Hänen lapsuutensa oletettavasti sujui kuten muillakin sisaruksilla. Jossakin määrin perheen mainetta tahrasi vanhimman tyttären Anna Stinan raskaus ja sitä seurannut hätäinen avioliitto vuonna 1711. Nämä pienemmät murheet väistyivät kuitenkin Suuren Pohjan sodan loppuvaiheiden koskettaessa raskaasti myös Pälkänettä.
Maria vihittiin avioliittoon helmikuun 27. vuonna 1723. Hänet on koruttomasti merkitty olleen Maria Castrenia, ilman mitään titteleitä, m***a sentään sukunimellä varustettuna. Liekö isä-Castreniuksella olleen jo kokemusta aiheesta sen verran, ettei hänen ole tarvinnut tehdä vastaavia peittely-yrityksiä kuten Anna Stinan tapauksessa oli. Sulhanen oli (kuten Marian sisarenkin tapauksessa) Epaalan Vaijalasta, nimeltään Juho Tuomaanpoika. Ja kuten Anna Stinankin tapauksessa pariskunnalle syntyi ensimmäinen lapsi vähän turhankin ripeästi vihkimisen jälkeen, sillä Liisa-tytär näki päivänvalon ensimmäistä kertaa kesäkuussa 1723. Oliko tässä avioliitossa kyse hätäisestä naittamisesta, kun kävi ilmeiseksi, että Maria oli raskaana. Ja samoin voi nostaa esille kysymyksen, kuka oli Marian ensimmäisen lapsen isä? On aivan mahdollista, että se oli Juho Tuomaanpoika ja jokseenkin yhtä mahdollista, että se oli joku muu.
Hieman sulhasesta
Juho Tuomaanpoika oli vihittyjen luettelon mukaan Epaalan Vaijalasta ja Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan siellä olikin renkinä eräs Juho, joka lienee tämä Juho Tuomaanpoika. Mitään sukulaisuutta ei ole voitu osoittaa hänenkään ja Epaalan Vaijalan isäntäväen välille. Muutenkaan hänen taustastaan ei ole löytynyt mitään tietoja. Juhosta tuli vihkimisen jälkeen kuitenkin appensa lampuoti Onkkaalan Seppälään.
Juhon ja Marian lapsista ensimmäinen, Liisa, syntyi Epaalan Vaijalassa 1723, muuta sen jälkeen kaikki lapset syntyivät Seppälässä, joko Ruokolassa tai Onkkaalassa. Päinvastoin kuin Annan Stinan lasten kohdalla, oli Marian ja Juhon lähes kaikkien lasten kummeissa myös säätyläisiä: Liisalla Pälkäneen pitäjänapulainen Jakob Lindin vaimo Maria Monetana (eli Mynt), 1727 Annalla aatelisneito Köhler ja nuorempi Castren (Castrenius minor), 1729 Olavilla Christina Hagert, 1731 myös Olavilla Itse Olaus Castrenius puolisoineen sekä Margaretha ja Mathias Castren. 1732 Johanneksen kummeissa oli pitäjänapulainen Johan Fabrin ja hänen lankonsa Sergius (=Leontewitz) sekä Margareta Castrenia. 1734 syntyneen Matthiaksen kummina toimi kappalainen Andreas Mennander, 1737 Simonilla studiosus Simon Appelgren ja Christina Hagert. Kustaan kummeissa taas löytyi Matias Castrenius ja Sergei Leontewitz. Poikkeuksen joukosta teki vain lapsista viimeinen, Maria, jonka kummeissa vuonna 1742 ei ollut säätyläisiä.
On aivan mahdollista, että Marian ja Simonin syntymän aikoihin oli Marialle ja Juholle tullut jotain riitaa Olaus Castreniuksen lesken Christina Hagertin kanssa, koska Juho perheineen muutti 1739 Ruokolan Seppälään lampuodiksi, jossa hän pysyttelikin vuoteen 1750 asti, jolloin muutti takaisin Onkkaalan Seppälään, joka siitä eteenpäin oli tämän sukuhaaran omistuksessa. Maria ja Juho kuolivatkin vain muutama vuosi sen jälkeen, kun he olivat muuttaneet takaisin Onkkalan Seppälään.
Perheen lapsien myöhempiä vaiheita
Perheen lapsista Liisa avioitui Ruokolan Eerolan lampuodin pojan, leskimies Juho Matinpojan kanssa ja Anna Sappeen Pakaraisen puustellin lampuodin pojan, Mikko Tuomaanpojan kanssa. Pariskunta toimi sitten vuodesta 1746 Ruokolan Hillikan lampuoteina.
Isoisänsä kaimat, molemmat Olavit, menehtyivät hyvin pieninä, kuten Matti ja Kustaakin. Pojista Simo on rippikirjassa merkitty lähteneeksi Paltamoon eli Kajaaniin 1758 (till Paldamo ell. Cajana 1758), joka puolestaan kertoo eri Castren-sukuhaarojen välisistä yhteyksistä vielä niinkin myöhään. Hän ei siellä kuitenkaan kauan viipynyt, vaan palasi Pälkäneelle jo viimeistään 1761, jolloin hänet vihittiin Pälkäneellä. Simo isännöi sitten toista puoliskoa Onkkaalan Seppälästä. Hän jakoi koko tilan noin vuonna 1762 isoveljensä Juhon kanssa, joka oli Seppälää isännöinyt vuodesta 1754.
Juhon ja Marian nuorimmainen, äitinsä kaima Maria, avioitui 1760 lampuodin pojan Erkki Erkinpojan kanssa, joka oli kotoisin Tyrvännön Tykölästä. Pariskunta osti kuitenkin Pälkäneen Äimälän Klemolan, jota sitten isännöivät ja emännöivät, suurista taloudellisista vaikeuksista huolimatta, m***a se onkin aivan toinen tarina.
Anna Stina ja Maria Castrenioiden tarinoissa on yllättävän paljon yhtäläisyyksiä, joskin myös hieman erojakin. Muiden Castrenien suhtautuminen Mariaan oli paljon suopeampi kuin vastaavasti Anna Stinaan, ainakin päätellen siitä määrästä, jossa he esiintyivät Marian lasten kummeissa. Ehkä aika oli tehnyt tehtävänsä ja häneen suhtauduttiin hieman säädystään poikenneena hieman lempeämmin.
Maria Castrenian ja Juho Tuomaanpoika Seppälän lapset
Liisa Juhontytär Seppälä, Ruokolan Eerolan lampuotitilan emäntä
s. 1723 Pälkäne, Epaala, Vaijala, kastettu 29.6.1723 Pälkäne,
k. 1785 Pälkäne, Ruokola, Eerola.
Puoliso 31.3.1746 Pälkäne Juho Matinpoika (Eerola). Kastettu 4.9.1719 Pälkäne, k. 21.5.1796 Pälkäne, Ruokola, Eerola, haudattu 29.5.1796 Pälkäne.
Juho: Pälkäneen Ruokolan kartanon Eerolan lampuoti.
Anna Juhontytär Seppälä, Ruokolan Hillikan lampuotitilan emäntä
s. 1727 Pälkäne, Ruokola, Seppälä, kastettu 8.8.1727 Pälkäne,
k. 7.10.1794 Pälkäne, Ruokola, Hillikka, haudattu 12.10.1794.
Puoliso 13.3.1748 Pälkäne Mikko Tuomaanpoika (Pakarainen),
kastettu 16.9.1716 Pälkäne, k. 1796 Pälkäne, Ruokola, Hillikka.
Mikko: Pälkäneen Sappeen Pakaraisen puustellin lampuoti isänsä jälkeen, muutti n. 1746 Pälkäneen Ruokolan Hillikkaan lampuodiksi. Ei löydy kuolleitten luettelosta.
Olavi Juhonpoika Seppälä, s. 1729 Pälkäne, Ruokola, Seppälä, kastettu 28.1.1729 Pälkäne. Kuoli luultavasti ennen vuotta 1731, jolloin perheen toinen poika kastettiin samalla nimellä. Ei löydy kuitenkaan haudatuista.
Olavi Juhonpoika Seppälä, s. 1731 Pälkäne, Onkkaala, Seppälä, kastettu 18.7.1731 Pälkäne, k. .7.1731 Pälkäne, Onkkaala, Seppälä, haudattu 23.7.1731 Pälkäne.
Juho Juhonpoika Seppälä, Onkkaalan Seppälän isäntä.
s. 1732 Pälkäne, Onkkaala, Seppälä, kastettu 21.7.1732 Pälkäne,
k. 1795 (rk) Pälkäne, Onkkaala, Seppälä.
Puoliso 11.5.1752 Pälkäne Beata Kustaantytär,
s. 31.3.1730 Pälkäne, Ruokola, Timo, k. 15.8.1800 Pälkäne, Onkkaala, Seppälä, haudattu 17.8.1800 Pälkäne. Beata: Vihittäessä lampuodin tytär Pälkäneen Ruokolan Anttilasta, Onkkaalan Anttilan emäntä.
Matti Juhonpoika Seppälä, s. 1734 Pälkäne, Onkkaala, Seppälä, kastettu 30.5.1734 Pälkäne, k. 26.10.1737 Pälkäne, Onkkaala, Seppälä, haudattu 28.10.1737 Pälkäne.
Simo Juhonpoika Seppälä, Onkkaalan Seppälän isäntä
s. 2.10.1737 Pälkäne, Onkkaala, Seppälä, kastettu 3.10.1737 Pälkäne, k. 14.8.1816 Pälkäne, Onkkaala, Seppälä, haudattu 18.8.1816 Pälkäne.
Puoliso 1) 25.3.1761 Pälkäne Valpuri Tuomaantytär Tiililä,
s. 31.12.1737 Pälkäne, Onkkaala, Tiililä, kastettu 1.1.1738 Pälkäne, k. 21.4.1792 Pälkäne, Onkkaala, Seppälä, haudattu 29.4.1792 Pälkäne. Valpuri: Talollisen tytär Pälkäneen Onkkaalan Tiililästä, Onkkaalan ½ Anttilan emäntä.
Puoliso 2) 8.10.1793 Pälkäne Greta Juhontytär,
s. 1746 (rk), k. 16.7.1810 Pälkäne, Onkkaala, Seppälä, haudattu 18.7.1810 Pälkäne. Syntyperä tuntematon.
Kustaa Juhonpoika Seppälä, s. 4.2.1740 Pälkäne, Ruokola, Seppälä, kastettu 5.2.1740 Pälkäne, k. 17.5.1740 Pälkäne, Ruokola, Seppälä, haudattu 24.5.1740 Pälkäne.
Maria Juhontytär Seppälä, lopulta Äimälän Klemolan emäntä.
s. 21.3.1742 Pälkäne, Ruokola, Seppälä, kastettu 23.3.1742 Pälkäne, k. 27.3.1789 Pälkäne, Äimälä, Klemola, haudattu 29.3.1789 Pälkäne.
puoliso 26.5.1760 Pälkäne Erkki Erkinpoika Klemola,
kastettu 20.4.1739 Tyrväntö, k. 22.2.1807 Pälkäne, Äimälä, Klemola, haudattu 1.3.1807 Pälkäne, ammatti talollinen.
Erkki: Pälkäneen Äimälän Klemolan isäntä.
Lähteet
Kurela, Johanna; Nissilä Virpi, Kirkkoherrasta torppareihin. Anna Stina Castreniuksen lapset. Orpana 1/2001
Nissilä, Viljo et al., Pälkäneen historia. 1972 Vammala. Sivut 318, 539-540, 544 651
Wanne, Olavi, Uusi sukukirja II. Sivut 1-5.
Mikrofilmit: Suomen asutuksen yleisluettelo, Pälkäneen ja Tyrvännön seurakuntien rippikirjat ja historiakirjat.
