06/08/2026
”LIIKE ON LÄÄKETTÄ” VAI ONKO?
"Muista liikkua!" ”Liike on lääkettä!” ”Nivel ja lihas tarvitsevat käyttöä!”
Jokainen pitkäkestoisen kivun kanssa elävä on kuullut nämä lauseet terveydenhuollossa, mediassa ja arjessa.
Ja aivan liian moni on kokenut sen raastavan hetken, kun on yrittänyt noudattaa yleisiä liikuntaohjeita ja tuloksena on ollut raju kivun leimahtaminen ja päiviä kestävä toimintakyvyn romahdus.
Silloin herää kysymys, onko vika minussa vai ohjeessa.
MITÄ KIPUFYSIOLOGIA SANOO LIIKKESTÄ?
Lääketieteellisesti on kiistatonta, että sopiva liike ylläpitää kudosten aineenvaihduntaa, nivelten voitelua ja aktivoi aivojen omia kivunvaimennusjärjestelmiä (kivun laskeva inhibitio). Siksi liikkumista suositellaan ihan syystä.
M***A pitkäkestoisessa vaikeassa kivussa kuvaan astuu myös keskushermoston herkistyminen (sentraalinen sensitisaatio).
Kun hermosto on yliaktiivisessa hälytystilassa, aivojen "hälytysjärjestelmä" tulkitsee aivan tavallisen fysiologisen kuormituksen, lihastyön tai tietyn nivelkulman uhaksi. Kyse ei kuitenkaan silloin ole kudoksen vaurioitumisesta, vaan kipujärjestelmän poikkeavasta suojareaktiosta.
Jos tässä tilanteessa liikutaan väkisin suorittaen tai kivun läpi puskemalla, hermosto ylikuormittuu entisestään. Seurauksena on hermoston vastareaktio (pain flare-up), joka ei vahvista kehoa, vaan syventää suojausta ja lisää kipuherkkyyttä.
Fysioterapeuttinen viisaus onkin kuormituksen annostelu. Nykyaikainen kipufysioterapia ei vaadi kipupotilaalta raskaita kuntosalitreenejä tai pakotettuja kävelylenkkejä huonona päivänä. Avainsana on pacing eli kuormituksen ja palautumisen tarkka suhteuttaminen hermoston tämänhetkiseen sietokykyyn.
LÄÄKETIETEELLISESTI AJATELTUNA "liike" on käsite, jota pitää pystyä muokkaamaan joustavasti:
💛 Joskus liike on kudoksia stimuloivaa liikettä: mikroliikettä sängyssä, syvää palleahengitystä tai kevyttä asentojen vaihtoa.
🧡 Joskus se on hermoston rauhoittamista: asentohoitoa, lämpöä ja täydellistä lepoa, jotta suojajännitys pääsee purkautumaan.
💚 Ja silloin kun voimavarat sallivat, se on asteittain kerrytettävää aktiivisuutta (graded activity); ilman suorittamista tai kivun yli menemistä.
LOPETETAAN SUORITTAMINEN, KUUNNELLAAN KEHOA JA HERMOSTOA
Liike on parhaimmillaan lääkettä silloin, kun se annostellaan oikein; hermostoa kunnioittaen, ei sitä vastaan sotien.
Jos liikkumisesi taustalla on pelkästään syyllisyys siitä, että "pitäisi pystyä parempaan", pysähdy. Keho aistii suoritusstressin samalla tavalla kuin fyysisen rasituksen. Anna itsellesi lupa liikkua vain sen verran kuin kehosi tänään ottaa vastaan ja lupa levätä silloin, kun hermostosi vaatii rauhaa ❤️
Teksti: psykologi ja työnohjaaja sekä vaikean hermokivun ja migreenin kokemusasiantuntija Sirpa Tahko
”LIIKE ON LÄÄKETTÄ” VAI ONKO?
"Muista liikkua!" ”Liike on lääkettä!” ”Nivel ja lihas tarvitsevat käyttöä!”
Jokainen pitkäkestoisen kivun kanssa elävä on kuullut nämä lauseet terveydenhuollossa, mediassa ja arjessa.
Ja aivan liian moni on kokenut sen raastavan hetken, kun on yrittänyt noudattaa yleisiä liikuntaohjeita ja tuloksena on ollut raju kivun leimahtaminen ja päiviä kestävä toimintakyvyn romahdus.
Silloin herää kysymys, onko vika minussa vai ohjeessa.
MITÄ KIPUFYSIOLOGIA SANOO LIIKKESTÄ?
Lääketieteellisesti on kiistatonta, että sopiva liike ylläpitää kudosten aineenvaihduntaa, nivelten voitelua ja aktivoi aivojen omia kivunvaimennusjärjestelmiä (kivun laskeva inhibitio). Siksi liikkumista suositellaan ihan syystä.
M***A pitkäkestoisessa vaikeassa kivussa kuvaan astuu myös keskushermoston herkistyminen (sentraalinen sensitisaatio).
Kun hermosto on yliaktiivisessa hälytystilassa, aivojen "hälytysjärjestelmä" tulkitsee aivan tavallisen fysiologisen kuormituksen, lihastyön tai tietyn nivelkulman uhaksi. Kyse ei kuitenkaan silloin ole kudoksen vaurioitumisesta, vaan kipujärjestelmän poikkeavasta suojareaktiosta.
Jos tässä tilanteessa liikutaan väkisin suorittaen tai kivun läpi puskemalla, hermosto ylikuormittuu entisestään. Seurauksena on hermoston vastareaktio (pain flare-up), joka ei vahvista kehoa, vaan syventää suojausta ja lisää kipuherkkyyttä.
Fysioterapeuttinen viisaus onkin kuormituksen annostelu. Nykyaikainen kipufysioterapia ei vaadi kipupotilaalta raskaita kuntosalitreenejä tai pakotettuja kävelylenkkejä huonona päivänä. Avainsana on pacing eli kuormituksen ja palautumisen tarkka suhteuttaminen hermoston tämänhetkiseen sietokykyyn.
LÄÄKETIETEELLISESTI AJATELTUNA "liike" on käsite, jota pitää pystyä muokkaamaan joustavasti:
💛 Joskus liike on kudoksia stimuloivaa liikettä: mikroliikettä sängyssä, syvää palleahengitystä tai kevyttä asentojen vaihtoa.
🧡 Joskus se on hermoston rauhoittamista: asentohoitoa, lämpöä ja täydellistä lepoa, jotta suojajännitys pääsee purkautumaan.
💚 Ja silloin kun voimavarat sallivat, se on asteittain kerrytettävää aktiivisuutta (graded activity); ilman suorittamista tai kivun yli menemistä.
LOPETETAAN SUORITTAMINEN, KUUNNELLAAN KEHOA JA HERMOSTOA
Liike on parhaimmillaan lääkettä silloin, kun se annostellaan oikein; hermostoa kunnioittaen, ei sitä vastaan sotien.
Jos liikkumisesi taustalla on pelkästään syyllisyys siitä, että "pitäisi pystyä parempaan", pysähdy. Keho aistii suoritusstressin samalla tavalla kuin fyysisen rasituksen. Anna itsellesi lupa liikkua vain sen verran kuin kehosi tänään ottaa vastaan ja lupa levätä silloin, kun hermostosi vaatii rauhaa ❤️
Teksti: psykologi ja työnohjaaja sekä vaikean hermokivun ja migreenin kokemusasiantuntija Sirpa Tahko
❣️Jaetaan tietoa ja autetaan näin kipuvertaisia. Kiitos, että olet mukana!
❣️Kun ryhdyt seuraamaan tätä Kipumatkalla-sivua, saat jatkossakin näkyviin julkaisuni, jotka ilmestyvät kaksi kertaa viikossa. Sivu on täysin
ei-kaupallinen, ei-poliittinen ja
ei-uskonnollinen. Tervetuloa mukaan ❤️
