Liikkeentila Rosa Ikäheimonen

05/06/2026

Tiesitkö, että esimerkiksi sydämentykyttelyt, huono rasituksensietokyky, poikkeuksellinen väsymys, palautumisen haasteet tai huimaus eivät aina johdu “vain” huonosta kunnosta tai stressistä.

Ainoina selityksinä ne eivät myöskään selitä mahdollista oireiden kokonaisuutta, mikäli taustalla vaikuttaa dysautonomia, eli autonomisen hermoston säätelyn häiriö.

Autonominen hermosto säätelee automaattisesti esimerkiksi:
🫀 sydämen sykettä
🩸 verenpainetta
🌡️ kehon lämpötilaa
🫁 hengitystä
🍽️ ruoansulatusta ja
💦 hikoilua

Kun hermoston säätely ei toimi optimaalisesti, seurauksena voi olla moninaisia oireita. Ja tällöin esimerkiksi liian raju kuntoilu voi vain pahentaa oireita.

On myös hyvä tunnistaa, että oireiston kanssa kamppailessa voi olla sellainen olo, että ei yritä riittävästi. Tai vaikka tekee asioita, tuntuu siltä, että mikään ei muutu. Kyse ei nimittäin ole tahdonvoimasta eikä myöskään puskemisesta.

Kun ymmärrät oireita paremmin, osaat kenties suhtautua niihin realistisemmin: hermoston säätelyä tukien ja oikeanlaista apua hakien.

Kävin juuri kuntoutuskouluttajien järjestämän, fysioterapeutti Hanna Markkulan koulutuksen: Dysautonomian ABC, josta sain jälleen uutta oppia ja tärkeitä näkökulmia. Niistä postailen varmasti lisää tulevina viikkoina. Syksyllä menossa toiseen aihetta käsittelevään koulutukseen Eetu Koiviston oppiin.

29/05/2026

En ole uupumuksen partaalla tai lähelläkään sitä. Virheellisesti osa ihmisistä ympärillä ajattelee, tai on läpi mun elämän ajatellut, että mun innokkuus, energia ja tekeminen olisi jotenkin todella kuluttavaa mulle.

Päinvastoin, mun perus ”rytmi” on nopea ja dynaaminen. Rakastan luoda uutta, tehdä monenlaisia juttuja ja ei ne ole mulle mitään ponnistuksia.

Mulla on myös paljon ideoita, ja pystyn nopeasti luomaan jostain (innostavasta ja kiinnostavasta) teemasta kaikenlaisia sovelluksia. Vähän kuin itsestään. Tai ne silleen kypsyy jossain alitajunnassa ja sit tulee ulos nopeasti.

Jos taas aihe ei kiinnosta, se ”tappaa” mun luovuuden ja se vasta kuluttavaa onkin. Se muuten uuvuttaa paljon enemmän.

En kuitenkaan tartu päätä pahkaan kaikkeen ja tiedän hyvin rajani. Mietin ja harkitsen mihin haluan innostukseni ja energiani kanavoida. Koska en myöskään jätä kesken isompia projekteja vaan pyrin viemään ne pääasiassa loppuun. Joskus on toki todella ok myös jättää jotkut projektit myös kesken tai todeta, et tää ei toimi.

Tiedän myös et täytyy (muistaa!) syödä, unesta en tingi (nukun onneks vielä hyvin) ja liikkua. Myös aivot pitää lepuuttaa päivittäin, et kierrokset laskee. Metsä toimii hyvin. Muuten tällä koneistolla ollaan todellakin burn outissa.

Ja kun päivän luovuus on käytetty, sit odotetaan seuraavaan päivään eikä enää pusketa väkisin.

Olemme erilaisia, mä olen korkean energian ihminen siinä missä toinen syttyy ja toimii verkkaisemmin. 🥰

13/05/2026

12/05/2026

Ylösnousemiseen liittyvän sydämentykyttelyn, huimauksen tai näön sumentumisen aikana voi tuntua siltä, että oire on äkillinen ja tuntuu vain siinä hetkessä.

Kuitenkin tilan pitkittyessä oireet usein syvenevät. Moni kokee jatkuvaa uupumusta, joka ei helpota levolla. Lisäksi palautuminen liikunnasta, urheilusta tai ihan “vain” arjen kuormituksesta vie paljon aikaa.

Myös ajattelu voi hidastua ja keskittyminen vaikeutua, jota kuvataankin usein “aivosumuksi”. Myös unihäiriöt ovat mahdollisia. Osalla oireet voivat olla hyvin voimakkaita, kuten pyörtyilyä, mikä voi rajoittaa arkea merkittävästi.

Moni ajatteleekin tässä kohtaa, että kyse on huonosta kunnosta, stressistä, kiireestä, alhaisesta verenpaineesta tai siitä, että pitäisi vain nukkua enemmän.

Taustalla voi kuitenkin vaikuttaa POTS eli posturaalinen ortostaattinen takykardiaoireyhtymä. Kyseessä on autonomisen hermoston toimintahäiriö, jossa keho ei säätele verenkiertoa normaalisti pystyasennossa. Sydän yrittää kompensoida tilannetta lyömällä nopeammin.

Eli sympaattinen hermostosi joutuu “jatkuvasti” nostamaan kierroksia ihan tavallisissa arjen tilanteissa. Kaikki tämä voikin näkyä hyvin laaja-alaisena oireiluna.

Siksi on tärkeää, että oireiden taustalla oleva oikea syy ymmärretään. Nimittäin POTS:ssa pelkkä lepääminen tai hermoston kierroksia laskevat harjoitteet eivät yksin riitä.

POTS:n kuntoutuksessa keskeistä on hermoston säätelyjärjestelmän asteittainen uudelleenharjoittaminen.

Lisäksi on muita keinoja, joilla oireita voidaan mahdollisesti lievittää, kuten kompressiovaatteiden käyttäminen tai suolan käytön lisääminen.

POTS voi selittää laaja-alaiset oireet ja oikein “hoidettuna” auttaa saamaan energian takaisin arkeen.

10/05/2026

Äitienpäivä ei ole kaikille juhlaa. Nimittäin on paljon ihmisiä jotka elävät/ovat eläneet vanhemman päihde- ja/tai mielenterveyshaasteiden varjossa.

Kokien fyysistä ja henkistä väkivaltaa rakentaen kielteisen uskomuksen itsestä ihmisenä, jossa on oltava jokin vika.

Vanhemman, kylmä, etäinen, arvaamaton tai sabotoiva käytös näyttäytyy vuosienkin päässä niin kehossa ja hermostossa.

Tuntemukset ja reagoinnit voivat olla ymmärrettäviä tai hyvin irrallisia omasta elämäntarinasta.

Reaktiot voivat tuntua mm. jatkuvana jännityksenä kehossa, kipuina, vaikeutena rentoutua, univaikeuksina, jähmettymisenä fyysisessä läheisyydessä tai yleistyneenä epäluottamuksena elämää ja muita kohtaan tai totaalisena katkoksena oman mielen ja kehon välillä.

Tällainen kasvuympäristö purkautuu luonnollisesti monenlaisena strategiana selviytyä elämässä, näiden toistuvien kehossa ja mielessä viriävien kokemusten ja uskomusten kanssa.

Toivoa herättävää on se, että näitä kokemuksia voidaan käsitellä, kaikesta tästä on mahdollista ”selvitä” tai ainakin tulla vähintäänkin niiden kanssa toimeen.

Keho on tässä prosessissa vaikuttavassa roolissa, niin kokemusten käsittelyssä, purkamisessa, loppuunsaattamisessa ja niiden ymmärtämisessä sekä ennen kaikkea luottamuksen, rentouden, vapauden, virtaavuuden ja turvan uudelleen rakentamisessa.

Niin kauan kun on elämää, on toivoa ✨Ja minä uskon AINA siihen, että toivoa on ja ihan kaikesta voi selvitä. Sillä jos kukaan ei usko, mitä jää jäljelle?

Työssäni kohtaan monenlaisia tarinoita, eikä yhteiskunnassamme tämä tarina ole mitenkään poikkeuksellinen. Haluankin sanoa sulle, joka koet tänään ehkä juhlahumun sijaan surua: olet ihana ja arvokas, juuri tuollaisena kuin olet. Tee tänään siis jotain ihanaa ja helli itseäsi 🧡

19/04/2026

Onks sun selkä herkästi jännityksessä? Tai sit et jaksa oikeen istua tai seistä, vaan asento lysähtää?

Tähän sensomotorinen valmennus ja refleksityöskentely jeesaa. Nimittäin työskentelyssä on kehon ja hermoston tasolla kyse lihastonuksen säätelyn tasapainottamisesta.

Käytännössä tämä liittyy hermoston kykyyn säädellä asentoa, liikettä ja ryhtiä automaattisten, ei-tahdonalaisten liikkeen säätelyjärjestelmien kautta.

Lihastonus tarkoittaa lihaksen jännitettä, se voi olla joko matala jolloin asento lysähtää tai korkea jolloin keho on tosi jännittynyt.

Tätähän ei säädellä tahdonvoimalla vaan sen tulee tapahtua automaattisesti. Ja jos ei, niin se jos joku vie kapasiteettia ihan kaikelta ja kuormittaa.

Asennonhallinta puolestaan tarkoittaa juurikin sitä, miten esim. istut tai seisot sekä miten hermosto säätelee asentoa liikkeessä esim. urheilussa. Eli miten sujuvaa sun liikkuminen on, onko se jäykkää ja jännittynyttä vai vapaata ja virtaavaa?

Perustukset rakennetaan varhaiskehityksessä liikkeen kautta, muodostaen pohjan koko liikkeen säätelylle ja asennon hallinnalle.

Sensomotorisessa valmennuksessa tätä liikkeen säätelyn pohjaa harjoitetaan varhaisten liikemallien kautta. Harjoitukset kohdistuvat nimensämukaisesti aistien ja liikkeen vuorovaikutukseen. Pyrkimyksenä balansoida liikkeen ja asennon hallinnan ei-tahdonalaista säätelyä.

10/04/2026

Tuntuuko rintalihakset kireiltä ja yläselän kierto jäykältä? Moni lähtee helpottamaan tätä venyttämällä, rullaamalla tai vahvistamalla, eli vaikuttamaan suoraan lihakseen. Se voi toimia hetkellisesti, m***a aika usein kireys palaa nopeasti takaisin.

Hermoston näkökulmasta kyse ei ole pelkästään lihaksesta, vaan siitä, miten hermosto säätelee lihasjännitettä. Lihas ei itsessään päätä olla kireä, se tekee niin, koska hermosto ohjaa sitä. Siksi pelkkä mekaaninen käsittely ei aina riitä, jos varsinainen “ohjauskeskus” ei jännityksen ja rentouden suhdetta muuta.

Kun annan kevyttä, rauhallista kosketusta rintalihasten ja pallean alueelle, vien aivoille viestiä kosketustunto aistin kautta. Tämä kosketus kulkee iholta ja kudoksista keskushermostoon, erityisesti aivorungon ja pikkuaivojen tasolle, joissa lihasjännitettä ja asentoa säädellään automaattisesti. Samalla pallean alueen kautta vaikutetaan mm. autonomiseen hermostoon, joka määrittää kehon vireystilaa.

Autonominen hermosto säätelee kehon vireystilaa sen mukaan, kokeeko se tilanteen kuormittavaksi vai turvalliseksi. Jos kuormitus on korkea, keho siirtyy valmiustilaan, jolloin hengitys muuttuu pinnallisemmaksi, rintakehä jäykistyy ja lihasjännite kohoaa.

Kun keho saa rauhallista ja selkeää aistitietoa kosketuksen kautta, hermosto päivittää tilannetta turvallisemmaksi aivoissa tapahtuvan tulkinnan avulla. Tällöin valmiustilaa ei enää tarvita samalla tavalla, jolloin mm. lihasjännite hellittää.

Tätä kannattaa testata monenlaisissa oireissa ja haasteissa, kuten:

Päänsäryt ja migreeni (myös vatsamigreeni)
Niska-hartiaseudun kireys ja kipu
Hengityksen haasteet (pinnallinen hengitys, huokailu, “ei saa kunnolla henkeä”)
Rintakehän paineen tai ahdistuksen tunne
Stressin ja ylivireuden oireet kehossa
Uniongelmat (ts. vaikeus rauhoittua)
Toiminnalliset vatsaoireet (turvotus, kipu, ärtynyt suoli -tyyppiset oireet)
Ääni- ja nielemishaasteet (pallea–kurkun alueen säätely)

Opin tämän ja monia muita ihania kehoa ja hermostoa tasapainoittavia tekniikoita viime viikolla kurssin toisessa osiossa. ✨

19/03/2026

Kaikkien oireiden juurisyytä ei voi ratkaista vain puhumalla tai ajatuksia muuttamalla.
Hermoston tasapaino ei myöskään tarkoita vain hengitysharjoituksia tai vireystilan säätelyä.

Ongelma voi nimittäin piillä sensomotorisessa systeemissä. Ja silloin pelkkä top-down -ajattelu ei yksinkertaisesti riitä.

Neuromotorinen toiminta (eli hermoston ja liikkeen välinen vuorovaikutus) rakentuu muun muassa tasapainoaistin, asento- ja liikeaistin sekä asennonhallintajärjestelmän varaan.

Nämä puolestaan luovat perustan silmänliikkeille, näköhavainnoinnille sekä kehon hallinnalle ja motoriikalle.

Kun tämä perusta ei toimi kunnolla, se voi näkyä arjessa yllättävän monella tavalla:

-Tasapaino voi horjua niin paikallaan seistessä kuin liikkeessä, tai olo voi tuntua epävarmalta esimerkiksi portaissa tai liukuportaissa.

-Asennonhallinta voi olla heikkoa, jolloin ryhti lysähtää helposti tai paikallaan oleminen tuntuu kuormittavalta.

-Liike voi tuntua kömpelöltä ja koordinaatio sakkaa

- Silmänliikkeiden haasteet voivat näkyä lukemisen hitautena, riviltä hyppimisenä tai keskittymisen vaikeutena.

- Ympäristö voi tuntua kuormittavalta, ja suuntavaisto voi olla heikko. Kehossa tämä voi tuntua huimauksena, epämääräisenä pahana olona tai sydämentykytyksenä.

Joillekin tämä näyttäytyy turvattomuuden tunteena suhteessa ympäristöön, esimerkiksi korkean paikan pelkona, huimauksena tai ahdistuksena isoissa tiloissa, kuten kauppakeskuksissa.

Nämä eivät ole “vain psyykkisiä” oireita, vaikka ne (tai sekundaariset oireet) saatetaan tulkitaan sellaisiksi, joskaan ajatuksia ja tunteita ei omista kokemuksista voi tietenkään irroittaa.

Jos olet kokeillut jo kaikkea (ja silti joku ei natsaa) harjoita hermoston säätelyn kivijalkaa, eli sensomotorista systeemiä.

13/03/2026

Moni ajattelee, että niskan ja selän jäykkyys johtuu vain heikoista lihaksista, päätetyöskentelystä tai venyttelyn puutteesta.

Todellisuudessa lihasjänteyttä säädellään koko ajan myös hermoston kautta.

Nimittäin aivorungosta lähtee hermoratoja, jotka säätelevät kehon lihasjännitettä. Osa näistä radoista lisää takaketjun ja selän aktiivisuutta, jotta pystymme työskentelemään painovoimaa vastaan ja pysymään ryhdissä. Toiset taas hillitsevät tätä jännittyneisyyttä, jotta keho pystyy myös rentoutumaan ja liikkumaan joustavasti.

Kun nämä järjestelmät ovat tasapainossa, keho pystyy säätelemään lihasjänteyttä tilanteen mukaan.

Yksi tähän vaikuttava varhainen refleksi on TLR. Se liittyy pään asentoon suhteessa painovoimaan. Kun pää liikkuu eteen tai taakse, refleksi vaikuttaa koko kehon lihasjänteyteen.

Jos tämä refleksi jää hermostossa aktiiviseksi TAI sen vaimentumiseen tarvittavat treenit on jäänyt tekemättä varhaislapsuudessa, voi olla, että tämä lihasjäntevyyden tasapainon säätely jää kehittymättä.

Silloin keho voi ajautua helpommin tilaan, jossa niskan ja selän lihakset ovat jatkuvasti hieman liian aktiivisia.

Se tuntuu yleensä:
jäykkyytenä niskassa
kireytenä selässä
ja vaikeutena rentouttaa kehoa ja selkää

Siksi pelkkä lihashuolto ei riitä. Kun sensomotorisella harjoittelulla tuetaan hermoston säätelyä ja refleksien vaikutukset siihen, myös kehon kyky säädellä lihasjännitettä ”automaattisesti” paranee.

Usko mua: jäykkyys ei helpotu vain hetkeksi, vaan vaikutukset ovat pysyvämpiä.

03/03/2026

Mulla on aktiivinen Spinal Galant ja näin mä treenaan sitä. Ai miltä se on tuntunut? No siltä et ois koko ajan muurahaisia housuissa!

Mut eniten se on varmasti vaikuttanut mun lantioon ja sen kiertymiseen, johon havahduin 10 vuotta sitten valokuvasta.

Ja nyt katsoin kuvaa jossa olin 12-vuotias niin aivan sama lantion kiertyminen ja kyljen supistuminen oli nähtävissä. Toki siel oli myös muutakin :D