26/06/2026
Liikkuvuudesta ja kehon stabiliteetista..
Meillä ihmisillä on luinen tukirakennelma (luusto), jota pitävät kasassa ja liikuttavat lihakset jänteineen, nivelsiteet, ligamentit, faskia/lihaskalvot... nämä kudokset toimivat hermoston käskyttämänä eli keskushermostosta käsin. Erilaiset hermopäätteet (mm. iholla, lihaksissa, jänteissä, nivelissä, faskiassa) tarkkailevat kehon eri osien asentoa ja välittävät informaatiota aivoille. Aivojen tehtävä on koordinoida kaikkea informaatiota, mitä se vastaanottaa niin ulkoisesta ympäristöstä kuin kehon sisäisestä tilasta. Aivot säätää kehon toimintoja saadun informaation mukaan. Jos ajatellaan meidän tukirankaa lihaksineen, niin tämä kaikki mahdollistaa meille pystyssä pysymisen ja liikkumisen eli esimerkiksi kävelemisen (hallitun kaatumisen).
Selkäranka koostuu 24 nikamasta. Niveliä selkärangassa ja koko kehossa on satoja, kaikki suunniteltu liikkumaan. Selkärangan suojissa kulkee selkäydin, aivojen "jatke", josta jokaisen nikaman välistä haarautuvat hermot ympäri kehoa, lihaksille, elimille, jokaikiseen soluun. Ilman toimivaa hermostusta solu ei saa käskyä toimia.
Seisoessaan suorana ja liikkuessaan ihmiskehon tulee vastustaa maan vetovoimaa eli ihminen ei voi seisoa pystyssä ja liikkua ilman hermoston koordinoimaa lihasaktivointia. Jotta keho voi liikkua oikein, tulee niveltä ympäröivien lihasten kyetä aktivoitumaan (supistumaan) ja rentoutumaan oikea-aikaisesti.
Ongelmia ryhtiin (eli miten ihminen seisoo/kantaa kehonsa vastustaessaan samalla maan vetovoimaa) ja kehon liikuttamiseen tulee, kun kaikki lihakset eivät työskentelekään, kuten pitäisi. Kun lihakset eivät aktivoidu oikein, keho ei toimi enää tasapainoisesti ja vakaasti. Tuolloin osa nikamista ei voi säilyttää liikkuvuuttaan, eli “nikamat lukkiutuvat” ja osa nikamista taas joutuu liikkumaan enemmän.
Jotta nivel voi olla liikkuva, sen pitää olla vakaa (eli nivelen pitää pystyä toimimaan rasitteen alaisena ilman vaaraa kudosvauriolle). Jos nivel ei ole vakaa (eli stabiili) sen kokeman fyysisen stressikuorman alaisena, koko alue kuormittuu väärin ja riski kudosvaurioille kasvaa merkittävästi. Kehon vastaus tähän on rajoittaa liikkuvuutta. Tämä siis luo vakautta, m***a liikkuvuuden kustannuksella. Liiallinen fyysinen stressikuorma voi tarkoittaa kaatumisen aiheuttamaa stressiä, tai pitkittynyttä huonoa ergonomiaa, toistuvaa yksipuolista liikettä, m***a myös pitkällistä liikkumattomuutta ja sen aiheuttamaa lihasten heikkoutta tai muuta hermostollista häiriötekijää. Lisäksi se, että olemme enemmän tai vähemmän oikea-/vasenkätisiä eli että suosimme toista puolta kehosta, vaikuttaa kuormitukseen.
Autonimisen hermoston tasapainoinen toiminta vaikuttaa myös lihasaktivaatioon, sillä stressaantuneena kehon kyky aktivoida ja rentouttaa lihaksiaan muuttuu. Tämä näkyy myös ryhdissä.
Kiropraktiikan tarkoitus on parantaa hermoston toimintaa eli edistää aivojen ja kehon välistä kommunikaatiota. Toimintakyvyn paraneminen ja kudosten korjaantuminen on kehon sisältäpäin tapahtuva prosessi, jolloin keho tulee pikkuhiljaa vakaammaksi ja siten liikkuvammaksi. Kipu on huono indikaattori ongelmille. Keho on hyvä väistämään kipua ja siten muuttamaan kuormitustaan eli kompensoimaan. Seuraavaksi jokin toinen alue alkaakin jäykistyä ja kuormittua väärin jne jne. Monet kompensaatiot muodostuvat jo lapsena/nuorena. Aivot tottuvat tiettyihin liikeratoihin ja liikemalleihin (lihasmuisti) äkkiä ja tästä johtuen on myös "sokea" liikevirheilleen. Vammojen uusiutumista tapahtuu herkästi, jos kuntoutuksessa hermoston koordinaatiota vamma-alueella ei oteta huomioon. Jäykkyys ja liikerajoitukset eivät todellakaan aina aiheuta kipua. Moni luulee, että kipu on ongelma, m***a se on vain varoitussignaali (joka sekin on riippuvainen hermoston toiminnasta). Kivun ilmaantuessa kudoksissa on yleensä jo enemmän ärsytystä ja/tai tulehdusta. Tätä on saattanut edeltää vuosien/vuosikymmenien vinous ja liikehäiriöt.
Eli jos tuntuu, että selkä on “aina jumissa” tai pää ei käänny, niin ehkäpä se tarkoittaakin, että keho ei ole oikeasti vakaa ja hyvin koordinoitu. Jäykkyys on oire, joka kertoo alentuneesta toimintakyvystä.
Muutoksia aivojen ja kehon kommunikaatioon voi (ja kannattaa tehdä) ihan missä iässä tahansa, m***a kroonisten ongelmien kuntouttaminen vie yleensä paljon pidempään. Ennaltaehkäisy on aina helpompaa kuin korjaaminen.
Tämä teksti on kirjoitettu vain tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyä ajatellen. Hermoston vaikutukset kehoon ovat kuitenkin kaikenkattavat eli se vaikuttaa kehon muihinkin toimintoihin (autonomiset toiminnat kuten hengitys, verenkierto, ruoansulatus, immuunijärjestelmä, hormonit ym). Kaikki kehossa vaikuttaa kaikkeen.
