28/04/2026
Eilen vietimme kansallista veteraanipäivää.
Tänään meillä oli ilo ja kunnia saada asiakkaaksi veteraani itse. Eero Kotoneva, 100 vuotta.
Reipas, aurinkoinen ja elämänmyönteinen sotaveteraani. Ajokortti uusittiin – ja myönnettiin kolmeksi vuodeksi.
Eero lähti rintamalle vain 17‑vuotiaana puolustamaan Helsinkiä. Sodan jälkeen elämäntyö jatkui maanviljelijänä, koko elämän ajan. Lapsuuden koti on ollut Pappilankankaalla Teuvalla, ja edelleen elämä kulkee maatilan ympärillä Myrkyssä. Nykyään tytär on muuttanut isälle seuraksi ja toimii usein myös kuljettajana, kun matka käy esimerkiksi kylään Eeron kahden pikkusiskon luo. Ajokortti oli kuitenkin tärkeä uusia, sillä traktorilla on yhä joskus lähdettävä liikenteeseen.
Tällaiset kohtaamiset pysäyttävät.
Ne muistuttavat, miksi ja ketä varten työtä tehdään.
Kunnia ja kiitos, Eero – ja kaikki veteraanit. 🇫🇮
I går uppmärksammade vi Veterandagen.
I dag hade vi äran och glädjen att ta emot en veteran som kund. Eero Kotoneva, 100 år.
En pigg, solig och livsglad krigsveteran.
Körkortet förnyades – och beviljades för tre år.
Eero skickades till fronten redan som 17‑åring för att försvara Helsingfors.
Efter kriget fortsatte livsarbetet som lantbrukare – ett yrke han varit trogen hela sitt liv. Barndomshemmet finns i Pappilankangas i Östermark, och än i dag kretsar livet kring gården i Mörktmark.
Numera har dottern flyttat in för att vara sällskap och fungerar ofta som chaufför, till exempel vid besök hos Eeros två yngre systrar. Det var ändå viktigt att förnya körkortet, eftersom Eero fortfarande ibland måste ge sig ut i trafiken med traktorn.
Sådana möten stannar upp. De påminner oss om varför — och för vem — vi gör vårt arbete.
Ära och tack, Eero — och alla våra veteraner. 🇫🇮
