Kuopion Terapiakeskus

07/06/2026

Kuka sinun suvussasi tai yhteisössäsi uskaltaa sanoa: ”Tämä päättyy minun kohdallani”? ⛓️🍂

Perheterapiassa käytetään termiä ”transitional character” – suomeksi voisimme puhua ylisukupolvisen ketjun katkaisijasta tai suunnanmuuttajasta. Hän on se perheen tai yhteisön jäsen, joka ottaa tietoisesti kantaakseen työn katkaista ja muuttaa sukupolvelta toiselle siirtyviä haitallisia malleja sekä perheissä että organisaatioissa.

Kuten Prentis Hemphill niin kauniisti kirjoittaa kirjassaan What It Takes To Heal: ”Meistä tulee niitä, keitä olemme osittain siksi, että perhejärjestelmä on muovannut meitä. M***a meistä voi tulla vielä enemmän oma itsemme, kun katsomme mistä olemme tulleet, mihin haluamme mennä, ja alamme muuttaa tulevaisuuttamme.”

Traumainformoidun lähestymistavan vahvistamisen kaikkein keskeisimpänä tavoitteena yksilötasolla on juuri tämä: että mahdollisimman monesta meistä tulisi suunnanmuuttaja. 🐾 Tämän oman mielen integraatiotyön seuraamukset eivät rajoitu vain oman ydinperheen dynamiikkaan. Kun laajennamme katsetta, huomaamme, että yhteiskunnalliset ilmiöt – kuten syrjintä, rasismi ja rakenteellinen väkivalta – ovat nekin laajemman mittakaavan traumatiivistymistä nousevia ilmiöitä; kollektiivista traumaa ja automaattisia suojautumismalleja, jotka siirtyvät eteenpäin hermostoissa, yhteisöissä ja instituutioissa sukupolvelta toiselle. Suunnanmuuttajat voivat muuttaa systeemin tasapainoa kohti toipumiskulttuuria.

Kun ihminen tunnustaa oman ja yhteisönsä haavoittuvuuden, alkaa säädellä hermostoaan ja tehdä integraatiotyötä, hän ei tee sitä siis ensisijaisesti itseään varten. Hän tekee sitä kaikille niille, jotka ovat hänen ympärillään ja tulevat hänen jälkeensä.

Suunnanmuuttajana oleminen vaatii valtavaa rohkeutta, sillä se tarkoittaa usein sitä, että joutuu kantamaan suvun tai yhteisön tiedostamatonta, vielä sanoittamatonta kipua, jota muut eivät ole suostuneet kohtaamaan. Se on vaativaa ja joskus yksinäistäkin työtä. M***a se on myös suurin myötätunnon ja rakkauden teko, jonka voimme tehdä.

Kun löydämme takaisin kehoturvaan ja opimme säätelemään itseämme, emme vain paranna itseämme – me muutamme historian suunnan. Meistä tulee eläviä siltoja menneisyyden traumojen sekä tulevaisuuden toipumisen ja vapauden välillä. 🕊️🌿

Oletko sinä tunnistanut itsessäsi tai ympärilläsi tällaisen ketjunkatkaisijan ja suunnanmuuttajan roolin?

- Kati Sarvela -

***aja

25/05/2026

Teen väitöskirjatutkimusta nuorten aikuisten kuntoutuspsykoterapiaan pääsystä. Tarkemmin kohderyhmäni on 18–29-vuotiaat korkeakouluopiskelijat, jotka ovat Kelan kuntoutuspsykoterapiassa. Kiinnostukseni on siinä, millaisia resursseja ja millaista toimijuutta tarvitaan, jotta voi päästä kuntoutuspsykoterapiaan. Riittää, että terapiaan hakeutuminen on aloitettu 18-29-vuotiaana korkeakouluopiskelijana, eli henkilön ei tarvitse enää olla kumpaakaan.

Tässä on linkki webropoliin varsinaiseen tutkimuskutsuun ja yhteydenottopyyyntöön: https://link.webropolsurveys.com/S/93655D4134A7A529

Väitöskirjatutkimus on osa laajempaa hanketta, josta voi lukea lisää täältä: https://uefconnect.uef.fi/temppurata/

Ystävällisin terveisin

Meri Taivainen, [email protected], +358 50 354 2949
Väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos

Survey Powered by Webropol

16/05/2026

Kun vanhempi juo liikaa, lapsi kokee helposti häpeää. Häpeä voi alkaa rakentua esimerkiksi perheessä vallitsevasta salailun ja puhumattomuuden ilmapiiristä, vanhemman hävettävästä käytöksestä, ympäröivien ihmisten vaikenemisesta tai lapsen kokemasta kyvyttömyydestä muuttaa hankalaa...

09/05/2026

💙 Tämä on vastalauseeni kaikille teille, jotka olette vuosien aikana laittaneet kiukkuista viestiä, että kirjoitukseni äitienpäivään liittyvistä suruista ja hankaluuksista pilaavat teidän iloisen äitienpäivänne.

Tämä on vastalauseeni sille, että olette toivoneet minun tuovan vain juhlapyhien iloisia puolia esille, eikä aina olla synkistelemässä varjojen ääreltä.

Minä en aio uskoa teitä. En tämän äitienpäiväpyhän alla, enkä tulevaisuudessakaan. Äitienpäivän iloa, onnea ja sydämellisyyttä näkyy yllin kyllin – ja niin saa ollakin. Silti, rinnalle tarvitaan muutakin. Todellisuus on muutakin.

Vaikka itsellä olisi onnellinen paikka auringossa, on tärkeää jaksaa venyttää mieltään myös muita kohti. Eikä elämästä voi koskaan tietää. Joka on auringossa nyt, ei sitä välttämättä ole huomenna. Joka nyt kiroaa pimeyttä, saattaa murtaa sen lähiaikoina.

🩵 Äitienpäivään liittyy monenlaista surua, murhetta, vaikeutta ja ristiriitaisuutta kaiken tunnistetun ja todellisen hyvän lisäksi. Niin moni kaipaa äitiään, sitä, joka ei koskaan ole ollut lähellä tai sitä, joka on jo tästä maailmasta lähtenyt. Niin moni suree äitiään, joka ei jaksa välittää, ei kurotu kohti lapsensa tykö, itsensä ylitse.

Niin moni äiti kaipaa lapsiaan, joita ei näe ja joihin välit ovat katkenneet. Jossakin vietetään elämän viimeistä äitienpäivää. Äitienpäivä saapuu myös vankiloihin, saattohoitoon, sairaalaan ja hautuumaille.

❤️‍🩹 Ja niin moni ei ole äiti, vaikka on sitä vuosia kipeästi toivonut. Tahattoman lapsettomuuden suru on elämänmittainen, ei vain hetken särkynyt toive. Lauantaisin ennen äitienpäivää vietetäänkin lapsettomien lauantaita, joka on tärkeä päivä etenkin heille, jotka jäävät äitienpäivänä katveisiin.

Siksi tämän viikon Kysy Kalliolta -podcastjakso viipyy äitienpäivän, läheisyyden, lapsettomuuden, ikävän ja uusperheiden moninaisissa maastoissa. Suosittelen lämpimästi, että sen kuuntelet etenkin sinä, jolle äitienpäivä on onnen juhla ja rakkautta tulvillaan.

Se, että ymmärtää toisen kärsimystä, ei syö omaa hyvää saman asian ääreltä. Kenties havahdut: se, mikä sinulle on tuiki tavallista, voi olla toisen ikuinen haave. ❤️‍🩹

✨ Ps. Kuuntele uusin jakso täältä (aina kaikille maksuttomasti!):
https://www.hs.fi/kuuntele/audio-2000011694847.html

08/05/2026

Me allekirjoittaneet vaadimme, että kasvatus- ja perheneuvonta säilytetään sosiaalihuoltolaissa moniammatillisena palveluna, jossa psykologien osaaminen on kiinteä osa hoitoa ja tukea – ei pelkkä konsultatiivinen lisä. Sosiaali- ja terveysministeriön muu...

05/05/2026

Suomen perhe- ja pariterapiayhdistys esittää huolensa valmisteilla olevan sosiaalihuoltolain suunnitelmista poistaa kasvatus- ja perheneuvonta sosiaalihuoltolaista. Tässä ydinajatuksiamme valmistautuessamme viralliseen lausuntopyyntöön.

Kasvatus- ja perheneuvonnalla on pitkät ja laadukkaat perinteet lasten, nuorten ja heidän perheidensä varhaisen vaiheen hoitomuotona. Tällaisen varhaisen vaiheen palvelun liittäminen osaksi isompaa systeemiä ei ole kannatettavaa. Perhe- ja suhdepohjaisuus lähestymistapana on samalla vaarassa sulautua yksilökeskeiseen, interventiokulttuuria suosivaan systeemiin. Mielenterveys rakentuu suhteissa ja lasten nuorten mielenterveyden hoito on heidän suhdemaailmansa hoitamista perheenjäsenten ollessa osa hoitoprosessia. Tällainen työ on kasvatus- ja perheneuvonnan erityisosaamista heidän moniammatillisen ja verkostolähtöisen ajattelun vuoksi. Perheiden auttaminen oikea-aikaisesti vähentää muiden palveluiden käyttöä tulevaisuudessa. Myös läheiset tarvitsevat tukea voidakseen olla lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen tukena. Perhe- ja paripsykoterapeuttien osaamista on hyödynnetty kasvatus- ja perheneuvonnassa vaikuttavasti vuosien ajan ja tämä tuki- ja hoitokokonaisuus on olennainen osa psykososiaalisen palveluiden ketjua. Julkisissa palveluissa perhe- ja paripsykoterapeuttien osaamisen hyödyntäminen on resurssiviisasta.

Ennaltaehkäisyn ja varhaisen vaiheen tuen osuutta lasten ja nuorten mielenterveyden hoidossa tulee vahvistaa. Nykyisessä suunnitelmassa lain henki ei ainakaan konkretian tasolla anna viitteitä sellaiseen. Kasvatus- ja perheneuvonnan asema sosiaalihuoltolaissa on turvattava perheiden varhaisen tuen saannin varmistamiseksi. Näin vahvistetaan myös yhteiskunnallista resilienssiä ja huoltovarmuutta perheiden taloudellisten resurssien vähentyessä kiristävän talouspolitiikan seurauksena.

Suomen perhe- ja pariterapiayhdistyksen johtokunnan puolesta
puheenjohtaja Tanja Pihlaja

18/04/2026

Parkkipaikalla 22.5.2026 💛

Perjantaina 22.5. klo 10-14 vietetään jälleen Kuopiossa osoitteessa Maaherrankatu 27 kaikille avointa pihatapahtumaa. Tervetuloa mukaan! ☀️

29/03/2026

”Emme voi edellyttää, että nuoret yhtäkkiä alkaisivat uskoa tulevaisuuteen, jos me aikuiset emme oikeasti anna heille syytä uskoa siihen”, tulevaisuustutkija Otto Tähkäpää sanoo.

Keinoja nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi pohtinut työryhmä ehdottaa muun muassa äänestysikärajan laskemista 16 ikävuoteen.

26/03/2026

🌟Trauma ja uupumus eivät ole vain yksilön ongelmia – ne ovat yhteisön haasteita

Lauluyhtye Kaj on tehnyt hienon, jopa nerokkaan, työn "arkipäiväistämällä" trauma-sanaa huumorin keinoin. M***a miksi tämä on niin tärkeää juuri nyt? 🤔

Traumaa ei pidä mitätöidä, m***a on välttämätöntä ymmärtää, että pitkittynyt toksinen stressi ja työuupumus jättävät kehoomme ja mieleemme hyvin samankaltaisia jälkiä kuin yksittäiset suuret kriisit. Kyse traumassa ei ole joko-tai -ilmiöstä, vaan kärsimyksellisestä janasta, jolla me kaikki liikumme.

Tiesitkö tämän?

Traumatutkija Bessel van der Kolkin mukaan ihminen ei yleensä traumatisoidu pelkästään tapahtuneen vuoksi, vaan siksi, että hän jää kokemuksensa kanssa yksin. Traumaattisuus syntyy usein siellä, missä yhteisön tuki loppuu.

Tämä pätee myös työelämään: uupumus ei ole vain yksilön heikkoutta, vaan usein oire siitä, ettei yhteisö ole kyennyt kannattelemaan jäsentään kuormituksen keskellä. Voisiko ajatella, että oikeastaan työuupumuksen oireet ovat monin tavoin rinnasteisia kertyvän traumataakan kanssa? Entä jos työuupumuksemme onkin selviytymisviisauttamme epäterveessä työkulttuurissa?

Kun uskallamme puhua traumasta, hyvästä stressistä ja pahasta stressistä sekä uupumuksesta arkipäiväisemmin, murennamme häpeää ja rakennamme siltaa takaisin toistemme luo. Trauma ei ole vain yksilöllinen ilmiö, se on myös systeeminen ja yhteisöllinen ilmiö.

Ketään ei pitäisi jättää selviytymään yksin ylivoimaisten kokemusten kanssa. Kysymys traumainformoidussa lähestymistavassa on ennen kaikkea kysymys siitä, kuinka kohtaamme toisemme! Lisäksi kysymme, onko meillä vakavia rakenteellisia ongelmia, jotka syventävät ihmisten stressiä?

Trauma Summit Suomi-tapahtumassa (16-18.4.2026) pyrimme nimenomaan rakentamaan yhteisvoimalla turvaa ja toivoa luovaa arkea kaikille.

❤️ Onko sinulla kokemusta siitä, miten yhteisön tuki on auttanut jaksamaan vaikean vaiheen yli?

👇 Kommenteissa linkki Kaj-yhtyeen videoon, joka herätti nämä ajatukset!

👇 Ja linkki Trauma Summit Suomi- tapahtumaamme.

26/01/2026

💙 Mitä turvallisuus tarkoittaa arjessa, entä sodassa? Miten turvallisuutta voidaan ymmärtää ihmisen perustarpeena, lajityypillisesti – ja tunteena vai tiedonkäsittelynä? Mitä turvallisuus merkitsee rikollisten tai sotilaiden näkökulmasta?

Miten kulttuuri ja henkinen kriisinkestävyys liittyvät turvallisuuteen?

✨ Järjestän professori Anne Birgitta Pessin kanssa korkeatasoisen Turvallisuus-seminaarin Helsingin yliopistolla ke 22.4. Puhujina ovat lisäksemme mm. Ilmari Käihkö, Minna Huotilainen, Frank Martela ja Kaisa Tammi.

Tilaisuus on osallistujille maksuton. Rajallisten paikkojen ja tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen on sitova.

✨ Kaikki esiintyjät, lisätiedot ja ilmoittautumislomake löytyy täältä:
https://www.lyyti.fi/reg/Turvallisuus_yksilist_yhteiskuntaan_tunteista_toimintaan_0289

💙 Lämpimästi tervetuloa ymmärtämään ja vahvistamaan turvallisuutta sekä turvallisuuden tunnetta Helsingin yliopiston Suureen juhlasaliin.