Kuopion Terapiakeskus

Kuopion Terapiakeskus Kuopion Terapiakeskus tarjoaa yksilö- pari- ja perhepsykoterapiapalveluita, työnohjausta ja koulut Käytämme kehollisia menetelmiä terapiatyössämme.

Kuopion Terapiakeskus tarjoaa yksilö- pari- ja perhepsykoterapiapalveluita, työnohjausta ja koulutusta. Psykoterapeuteillamme on asiantuntemusta psyykkisten kriisien ja traumojen tutkimuksesta ja hoidosta. Vastaanottomme sijaitsee Kuopion ydinkeskustassa osoitteessa Vuorikatu 34 A 4.

Mitä on mentalisaatio – ja miksi kyky ajatella omaa ja toisen mieltä on ihmisen tärkeimpiä taitoja?Terapeutin huoneessa ...
04/08/2026

Mitä on mentalisaatio – ja miksi kyky ajatella omaa ja toisen mieltä on ihmisen tärkeimpiä taitoja?

Terapeutin huoneessa podcastin jaksossa vieraillaan tällä kertaa psykologi, yksilö- ja ryhmäpsykoterapeutti Nina Pyykkösen vastaanotolla. Keskustelemme mentalisaatiokyvystä: mitä se on, miten se kehittyy varhaisissa ihmissuhteissa ja miksi se on niin tärkeä – niin psykoterapiassa kuin ihan tavallisessa arjessakin.

Mitä on mentalisaatio – ja miksi kyky ajatella omaa ja toisen mielt...

Olisinko minäkin joutunut Seilin saarelle hautalaudat kainalossa sata vuotta sitten?Tätä kysymystä psykiatri ja muusikko...
25/07/2026

Olisinko minäkin joutunut Seilin saarelle hautalaudat kainalossa sata vuotta sitten?

Tätä kysymystä psykiatri ja muusikko Pauliina Kauppila pyöritteli mielessään valmistellessaan toukokuussa ilmestynyttä toista pitkäsoittoaan Ken tästä käy…. Levyä varten Kauppila perehtyi suomalaisen psykiatrian, Seilin saaren naishospitaalin ja Lapinlahden sairaalan historiaan.

Ihmisten mielenterveyttä arvioitiin heidän ulospäin näkyvien oireidensa ja käyttäytymisensä sekä mitattavissa olevien asioiden, kuten kehon lämpötilan ja kuukautiskierron perusteella.

– Kukaan ei kysynyt, mikä ihmisen tarina oireiden tai käytöksen taustalla on. Mielisairaaloihin lähetettiin sairaiden lisäksi myös ihan normaaliälyisiä ja terveitä naisia, jotka eivät sopineet yhteiskunnan pirtaan, Kauppila sanoo.

Sata vuotta sitten nainen saattoi saada mielenterveysdiagnoosin siksi, ettei sopinut aikansa odotuksiin. Uusi levy kertoo mielisairaaloihin suljettujen naisten tarinoita.

18/07/2026
Keskustelussa Mieliteon viestintäasiantuntija Sami Turunen ja  Helsingin yliopiston psykologian emeritaprofessori, uranu...
15/07/2026

Keskustelussa Mieliteon viestintäasiantuntija Sami Turunen ja Helsingin yliopiston psykologian emeritaprofessori, uranuurtavan persoonallisuustutkija Liisa Keltikangas--Järvinen pysähtyvät pohtimaan sitä, mikä tässä elämässä onkaan todella kaiken aikamme arvoista.

Tällä kertaa Pienet teot -podcastissa uppoudumme mielenmaisemiin ja...

”Läpi ihmislajin evoluution on tarvittu niitä, jotka tasapainottavat hallitsemaan halua­vien valtapyrkimyksiä, pitävät y...
07/07/2026

”Läpi ihmislajin evoluution on tarvittu niitä, jotka tasapainottavat hallitsemaan halua­vien valtapyrkimyksiä, pitävät yllä rauhaa ja vakautta ja toimivat omassa yhteisössään siten, että kaikilla olisi siinä turvallista olla.”

Kiltteys on Tampereen yliopistosta eläkkeelle jääneen psykologian professori Markku Ojasen mielestä yksinkertaisuudessaan sitä, että osaa ottaa muut huo­mioon – että ajattelee myös muiden etua, ei vain omaansa.

”Kiltit ovat tärkeä vastavoima sille itsekkäälle vähemmistölle, joka toimii päinvastoin, sortaa ja kiusaa.”

Kiltteys kannattaa, sanoo onnellisuustutkija

Nuoriso­psykiatri Laura Suomalaisen mukaan jokaisessa nuoressa elää pieni lapsi, joka kaipaa turvaa ja selkeyttä.
18/06/2026

Nuoriso­psykiatri Laura Suomalaisen mukaan jokaisessa nuoressa elää pieni lapsi, joka kaipaa turvaa ja selkeyttä.

Nuorisopsykiatri Laura Suomalaisen mukaan jokaisessa nuoressa elää pieni lapsi, joka kaipaa turvaa ja selkeyttä.

07/06/2026

Kuka sinun suvussasi tai yhteisössäsi uskaltaa sanoa: ”Tämä päättyy minun kohdallani”? ⛓️🍂

Perheterapiassa käytetään termiä ”transitional character” – suomeksi voisimme puhua ylisukupolvisen ketjun katkaisijasta tai suunnanmuuttajasta. Hän on se perheen tai yhteisön jäsen, joka ottaa tietoisesti kantaakseen työn katkaista ja muuttaa sukupolvelta toiselle siirtyviä haitallisia malleja sekä perheissä että organisaatioissa.

Kuten Prentis Hemphill niin kauniisti kirjoittaa kirjassaan What It Takes To Heal: ”Meistä tulee niitä, keitä olemme osittain siksi, että perhejärjestelmä on muovannut meitä. M***a meistä voi tulla vielä enemmän oma itsemme, kun katsomme mistä olemme tulleet, mihin haluamme mennä, ja alamme muuttaa tulevaisuuttamme.”

Traumainformoidun lähestymistavan vahvistamisen kaikkein keskeisimpänä tavoitteena yksilötasolla on juuri tämä: että mahdollisimman monesta meistä tulisi suunnanmuuttaja. 🐾 Tämän oman mielen integraatiotyön seuraamukset eivät rajoitu vain oman ydinperheen dynamiikkaan. Kun laajennamme katsetta, huomaamme, että yhteiskunnalliset ilmiöt – kuten syrjintä, rasismi ja rakenteellinen väkivalta – ovat nekin laajemman mittakaavan traumatiivistymistä nousevia ilmiöitä; kollektiivista traumaa ja automaattisia suojautumismalleja, jotka siirtyvät eteenpäin hermostoissa, yhteisöissä ja instituutioissa sukupolvelta toiselle. Suunnanmuuttajat voivat muuttaa systeemin tasapainoa kohti toipumiskulttuuria.

Kun ihminen tunnustaa oman ja yhteisönsä haavoittuvuuden, alkaa säädellä hermostoaan ja tehdä integraatiotyötä, hän ei tee sitä siis ensisijaisesti itseään varten. Hän tekee sitä kaikille niille, jotka ovat hänen ympärillään ja tulevat hänen jälkeensä.

Suunnanmuuttajana oleminen vaatii valtavaa rohkeutta, sillä se tarkoittaa usein sitä, että joutuu kantamaan suvun tai yhteisön tiedostamatonta, vielä sanoittamatonta kipua, jota muut eivät ole suostuneet kohtaamaan. Se on vaativaa ja joskus yksinäistäkin työtä. M***a se on myös suurin myötätunnon ja rakkauden teko, jonka voimme tehdä.

Kun löydämme takaisin kehoturvaan ja opimme säätelemään itseämme, emme vain paranna itseämme – me muutamme historian suunnan. Meistä tulee eläviä siltoja menneisyyden traumojen sekä tulevaisuuden toipumisen ja vapauden välillä. 🕊️🌿

Oletko sinä tunnistanut itsessäsi tai ympärilläsi tällaisen ketjunkatkaisijan ja suunnanmuuttajan roolin?

- Kati Sarvela -

Teen väitöskirjatutkimusta nuorten aikuisten kuntoutuspsykoterapiaan pääsystä. Tarkemmin kohderyhmäni on 18–29-vuotiaat ...
25/05/2026

Teen väitöskirjatutkimusta nuorten aikuisten kuntoutuspsykoterapiaan pääsystä. Tarkemmin kohderyhmäni on 18–29-vuotiaat korkeakouluopiskelijat, jotka ovat Kelan kuntoutuspsykoterapiassa. Kiinnostukseni on siinä, millaisia resursseja ja millaista toimijuutta tarvitaan, jotta voi päästä kuntoutuspsykoterapiaan. Riittää, että terapiaan hakeutuminen on aloitettu 18-29-vuotiaana korkeakouluopiskelijana, eli henkilön ei tarvitse enää olla kumpaakaan.

Tässä on linkki webropoliin varsinaiseen tutkimuskutsuun ja yhteydenottopyyyntöön: https://link.webropolsurveys.com/S/93655D4134A7A529

Väitöskirjatutkimus on osa laajempaa hanketta, josta voi lukea lisää täältä: https://uefconnect.uef.fi/temppurata/

Ystävällisin terveisin

Meri Taivainen, [email protected], +358 50 354 2949
Väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos

Survey Powered by Webropol

16/05/2026

Kun vanhempi juo liikaa, lapsi kokee helposti häpeää. Häpeä voi alkaa rakentua esimerkiksi perheessä vallitsevasta salailun ja puhumattomuuden ilmapiiristä, vanhemman hävettävästä käytöksestä, ympäröivien ihmisten vaikenemisesta tai lapsen kokemasta kyvyttömyydestä muuttaa hankalaa...

Parkkipaikalla 22.5.2026 💛
18/04/2026

Parkkipaikalla 22.5.2026 💛

Perjantaina 22.5. klo 10-14 vietetään jälleen Kuopiossa osoitteessa Maaherrankatu 27 kaikille avointa pihatapahtumaa. Tervetuloa mukaan! ☀️

Osoite

MaaherranKatu 27, 4. Krs
Kuopio
70100

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Kuopion Terapiakeskus :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Oikopolut

Jaa

Kategoria