https://www.facebook.com/502334292969662/

Psykologi Nina Keränen

Koti
Suomi
Oulu
Psykologi Nina Keränen

🎓 Psykologi (PsM)
🎓 Integratiivinen psykoterapeutti
🎓TRE®-ohjaaja
💼 Ainipolku Coaching Oy, Co-founder
📍Oulu

30/08/2026

Luonto tarjoili Suomen luonnon päivän viikonloppuna sellaisia elämyksiä, joiden äärellä oli helppo olla läsnä ja lumoutua.

Revontulet loimusivat taivaalla, täysikuu valaisi öistä maisemaa ja ympärillä oli elokuinen luonto kaikessa kauneudessaan ja rosoisuudessaan. Pähkinähakki-lintu tuli tarkastamaan mökkityömaan etenemistä. Ihmeellisen kesy lintu ja harvinainen vieras! Toki vettäkin välillä satoi ja hirvikärpäset piinasivat sienestäessä.

Tekisi mieli kirjoittaa tästä kaikesta jotain symbolista... ilmaista sanoilla sitä, mitä luonto jälleen kerran herätti ajattelemaan elämästä ja ihmisyydestä.

M***a tällä kertaa tuntuu, etteivät sanat oikein riitä. Voi vain pysähtyä kokemaan ja havainnoimaan kaikkea sitä, mitä on ympärillämme ja missä kulloinkin olemme.

Suomen luonto. 🤍

❤️‍🔥-Nina

27/08/2026

Kun mieli kehittyy: 🌻

Auringonkukka kurottuu kohti valoa. Me ihmiset tarvitsemme turvaa sekä myös tunnetta siitä, että meihin luotetaan. Että voi tuntea samaan aikaan sekä tarvetta turvaan, että luottaa omaan pystyvyyteen. Olla turva toiselle, löytää turva itsestä ja hakea turvaa toisesta.

Lapsen kehittyvä mieli suuntautuu kohti turvaa, yhteyttä ja toista ihmistä. Kohti katsetta, joka näkee sinut. Kohti syliä, jossa voi rauhoittua. Ja kohti kokemusta siitä, että omat tunteet ja tarpeet voivat tulla kohdatuiksi. Ja tarvittaessa säädellyiksi.

Turvallinen suhde, ympäristö tai maailma ei kuitenkaan tarkoita sellaista, jossa mitään vaikeaa ei tapahtuisi tai jossa säästyisi pettymyksiltä. Riittävä turva luo pohjaa sille, että vaikeastakin kokemuksesta voi selvitä ja toisiin voi tarvittaessa tukeutua. Tästä turvasta käsin lapsi uskaltaa vähitellen tutkia maailmaa, kohdata yllättäviä tilanteita ja pettymyksiä sekä ottaa kehitykselleen sopivia riskejä.

Riittävä turvan kokemus on myös itsenäistymisen mahdollistaja.

❤️‍🔥-Nina

23/08/2026

Kävin retkeilemässä Kropsun saarella Oulun lähistöllä ja jäin vielä tutkailemaan perämeren merikarttaa. Täytyy sanoa, että suomalainen paikannimistö ei jätä kylmäksi: 😃

Paska-Kraasukka
Kriisi
Kriisikivi
Nimetön
Lönkytin

"Kriisikivellä" on varmasti meistä jokaisen joskus tullut istuttua. ❤️‍🩹

Kun ympäristö tulee tutuksi, se ei ole enää vain metsää, tuntureita, merta tai saaristoa. Niihin muodostuu suhde ja paikoille muodostuu nimi, jonka taustalla voi olla jokin syvä merkitys tai tarina, vaikka nimi olisi humoristinenkin.

Sama voi tapahtua myös mielessä. Kokemuksen tai tunteen nimeäminen voi jo itsessään auttaa säätelemään sitä. Kun puemme kokemuksen sanoiksi, aivojen tunteiden säätelyyn ja oman toiminnan ohjailuun osallistuvat alueet aktivoituvat, mikä voi helpottaa oloa ja toimintaa. Sanoittaminen auttaa myös jäsentämään kokemusta ja ottamaan siihen hieman etäisyyttä kuitenkaan tukahduttamatta tunnetta.

Elämän koetut "Paska-Kraasukatkin" ajat voivat siis vähitellen löytää paikkansa sisäiseltä kartaltamme. Tai saatamme kokea häpeää jotain minuuden puolta kohtaan, jonka haluaisi vain jättää nimettömäksi ja piilottaa itseltäänkin. M***a voit ajatella, että sinussa on tämäkin puoli mistä et ole ylpeä, m***a voit pyrkiä vaikuttamaan siihen, miten toimit.

Kun tunnistamme ja hyväksymme sen, missä olemme olleet, miten olemme toimineet ja mitä olemme kokeneet, on helpompaa tunnistaa missä on nyt ja mihin suuntaan haluaa seuraavaksi suunnata.

Sisäiselle kartallemme mahtuu siis monennimisiä paikkoja. Kaikkien ei tarvitse olla siloteltuja ollakseen totta ja osa mielensisäistä maisemaamme.

❤️‍🔥 -Nina

20/08/2026

Mielen maisemia 🤍

Kaikkea ei tarvitse eikä pysty näkemään tai ymmärtämään kerralla. Valo tavoittaa hämärän maiseman asteittain. Ja joskus silmät tarvitsevat vain enemmän aikaa tottuakseen valoisuuden asteen muutoksiin. Silloin riittää, että katsoo hieman pidempään. Havainnoi rauhassa ennen tulkintaa.

Veden pinta taittaa maisemaa heijastaen sitä. Mielikin heijastaa.

Katsomme nykyhetkeä myös sen kautta, mitä olemme aiemmin kokeneet. Aivot ovat loppujen lopuksi "ennustuskone", joka pyrkii ennakoimaan mitä seuraavaksi tapahtuu aiempien kokemusten ja nykyhetken havaintojen perusteella. Osin tiedostaen, osin tiedostamatta. Mennyt voi piirtyä nykyhetkeen niin hienovaraisesti, ettemme edes huomaa sitä.

Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? ☺️

❤️‍🔥 -Nina

19/08/2026

Minuus kehittyy suhteissa.

Elämämme alkutaipaleella muodostuu pohjaa sille, millaista on olla toisten ihmisten kanssa ja myös sille, millaista on olla minä.

Pieni lapsi alkaa vähitellen tunnistaa omia tunteitaan, tarpeitaan ja kokemuksiaan suhteessa toisiin. Kun hoivaaja huomaa lapsen kokemuksen, reagoi siihen ja auttaa säätelemään sitä, lapsi oppii samalla jotakin itsestään. Ja toisesta.

"Minussa tapahtuu jotakin.
Se, mitä tunnen, merkitsee jotakin.
Vaikeastakin olosta voi selvitä yhdessä toisen kanssa."

Pieni vauva ei vielä kykene tyynnyttämään tai hoivaamaan itseään, vaan tarvitsee syliä, hellyyttä, kanssasäätelyä ja rakastavaa katsetta. Vauva ei kuitenkaan vaadi täydellistä hoivaajaa. Myös ikätasoon suhteutetut pettymykset ja yhteyden katkokset kuuluvat tavalliseen elämään ja kehitykseen.

Se, miten meihin on suhtauduttu ja miten kohdeltu, voi vaikuttaa siihen miten suhtaudumme itseemme. M***a tarina ei pääty lapsuuteen.

Minuus rakentuu ja muovautuu läpi elämän. Kannamme mukanamme aiempia suhdekokemuksiamme, m***a kohtaamme myös uusia ihmisiä ja uudenlaisia tapoja olla suhteessa. Joskus myöhemmät suhteet vahvistavat meille jo tuttua kokemusta. Joskus ne voivat tarjota joitain aivan toisenlaisia kokemuksia. ❤️‍🩹

Varhaiset kokemukset voivat näkyä aikuisuudessa hyvin monin tavoin. Ehkä sinun on helppo nojata toiseen, tai ehkä koet tarvetta vetäytyä omiin oloihin pahan olon äärellä. Ehkä huomaat herkästi toisten tarpeet, m***a omien tarpeiden tunnistaminen on vaikeampaa. Saatat vältellä läheisyyttä, koska pelkäät tulevasi torjutuksi tai näyttää haavoittuvuuttasi. Tai ehkä läheisyys on sinulle luontevaa, turvallista ja kannattelevaa.

Omaa kehityshistoriaa ei tarvitse havainnoida "virhetutkalla" tai syyllistä etsien vaan sitä voi tutkia myös uteliaasti ja ymmärrystä lisäten:

Miten varhaiset suhdekokemukset ovat vaikuttaneet kykyyni luottaa itseeni ja toisiin?
Miten nämä kokemukset vaikuttavat toimintaani ja tunteisiini nykyhetken ihmissuhteisissa?
Ja millaisia uusia kokemuksia olen saanut varhaisten suhdekokemusten rinnalle?

❤️‍🔥-Nina

16/08/2026

Luonto ja maisemat ympärillämme voivat tehdä näkyväksi jotain itsessämme. Se voi olla on jotain yksilöllistä....joskus jaettua kokemusta, johon on helppo toisenkin samaistua.

Tässä kuvapari ennen ja jälkeen myrskyn. Mitä nämä maisemat sinussa herättävät? 🤍

❤️‍🔥-Nina

14/08/2026

Tiedätkö, miltä tuntuu rakastaa kadottamatta itseään? ❤️‍🩹

Rakkaudessa voimme kaivata syvää yhteyttä ja samalla tarvitsemme tilaa olla erillisiä. Kuin kaksi puuta, jotka kasvavat rinnakkain, viemättä kuitenkaan toisen elintilaa, m***a samalla turvaa toisistaan saaden.

Aina pelkkä rakkaus ei riitä. Joskus rakkauden nimissä voidaan tehdä satuttavia tekoja. 💔 Esimerkiksi oikeuttaa satuttava teko "Minä ajattelin vain sinun parastasi" -sanoilla. Silloin rakkaus muuttuu peloksi ja kontrolliksi. Ja voi huomaamatta alkaa pienentämään itseään, että tulisi hyväksytyksi. Jättää toistuvasti jotakin sanomatta, ettei toinen suuttuisi. Joustamisen sijaan mukautuakin liikaa. Luopua itselle tärkeistä asioista tai etääntyä omista tarpeistaan, jotta yhteys toiseen säilyisi eikä tulisi hylätyksi. Satuttavaa suhdetta voi olla vaikea tunnistaa, kun samalla kadottaa itsensä ja turvaton alkaa tuntua normaalilta. Tunne omasta arvosta musertuu, jolloin kokee ettei ansaitsekaan mitään hyvää. Ja silloin riski jäädä satuttavaan suhteeseen kasvaa.

Turvallisessa rakkaudessa ei kuitenkaan tarvitse valita yhteyden ja itsensä välillä. Eikä tuntea pelkoa tai nöyryytystä millään tavoin.

Turvallisessa suhteessa voi kulkea rinnakkain, lähelle toista, m***a edelleen omana itsenään.

Jos elämäsi olisi kirja ja siinä olisi luku “Rakastin kadottamatta itseäni”, mitä siinä luvussa lukisi? Mitä kuvia kirjan sivuilla olisi? Ja oletko jo kirjoittamassa tätä lukua? ❤️

❤️‍🔥-Nina

06/08/2026

Mitä tarpeita voi olla tunteiden taustalla? Ja mitä tarvitset, kun olet surullinen tai pettynyt? ❤️‍🩹

Esimerkkejä tunteista ja tarpeista:

😠 Viha → rajasi tai jokin tärkeä tarpeesi on ehkä jäänyt huomioimatta. Tarvitset ehkä kunnioitusta, oikeudenmukaisuutta tai turvaa.

😢 Suru → olet menettänyt jotain sinulle tärkeää.
Tarvitset ehkä lohtua, yhteyttä tai aikaa surra.

😰 Pelko → jokin tuntuu epävarmalta tai uhkaavalta.
Tarvitset ehkä turvaa, ennakoitavuutta tai suojaa.

❤️‍🔥 -Nina

Osoite

IsoKatu 1
Oulu
90100

Puhelin

+358442450976

Nettisivu

facebook.com

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Psykologi Nina Keränen :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Vastaanotto

Lähetä viesti Psykologi Nina Keränen :lle:

Oma vastaanotto listan huipulle Klinikka Oulu :ssa?