31/08/2026
Akupunktiota tekevänä eläinlääkärinä hoidan pääasiassa erilaisia kipupotilaita. Suurin osa potilaistani on koiria. Minulle on henkilökohtaisesti todella tärkeää, että pystyn auttamaan kipeää eläintä kokonaisvaltaisesti. Eläinlääkärinä minulla on myös lain mukaan velvollisuus auttaa kipeää tai sairaudesta kärsivää eläintä. Silloin kun vaiva tai sairaus on seurausta jalostusvalinnoista ja tietyn epäterveen rakenteen tai ulkonäön tavoittelemisesta, tuntuu hoitaminen joskus turhauttavalta. Voin parhaimmassa tapauksessa auttaa yhtä tiettyä yksilöä elämään kivuttomammin, m***a se ei hyödytä asiaa rodun terveyden parantamiseksi. On inhimillistä, että myös omistaja usein kokee turhautumista tai jopa syyllisyyttä siitä ettei perehtynyt rodun terveystilanteeseen riittävästi etukäteen. Monelle omistajalle koiran sairaus erityisesti jo nuorella iällä tulee yllätyksenä ja tuo yhteiselon päälle ikävän varjon ja paljon huolta. Lisäksi sairauden hoito tietää myös aikamoista rahanmenoa.
Koska omassa potilasmateriaalissa on paljon lyhytraajaisia ja pitkäselkäisiä rotuja, haluan tässä kirjoituksessa nostaa esille niiden ongelmia.
Oletko koskaan ajatellut, että lyhyet jalat eivät ole koiralle luonnollinen rakenne?
Joillakin roduilla, esim. mäyräkoirilla, corgeilla ja tiibetinspanielilla, se on kuitenkin tavoiteltu ja jalostusvalinnalla ylläpidettävä, rotutyypillinen ominaisuus. Lyhytraajaisuuden aiheuttaa perinnöllinen luiden kasvu- ja luutumishäiriö.
Lyhytraajaisuuden taustalla on todettu normaalista poikkeavia geenimuutoksia, ns. retrogeenejä (ylimääräisiä geenikopoita). Esim. lyhytraajaisuuden taustalla olevan retrogeenin vaikutukset aiheuttavat kasvun aikana kasvulevyjen sulkeutumisen liian aikaisin, jolloin raajat eivät kehity normaaliin mittaansa ja ne kiertyvät epänormaalisti. Myös välilevyjen rappeutumisen taustalla on tunnistettu olevan geenipoikkeamia. Välilevyjen rappeutuminen altistaa välilevyjen pullistumille ja sen seurauksena halvaantumisille.
Tiesitkö, että jos tämä geneettinen taipumus välilevyjen rappeutumiseen on, alkaa välilevyjen rappeutuminen jo ensimmäisen elinvuoden aikana. Monella pitkäselkäisellä koirarodulla tämän geenivirheen esiintyminen on hyvin yleistä, jopa lähellä 100%.
Mitä me voimme tehdä asian korjaamiseksi tai ainakin muuttamiseksi parempaan suuntaan?
Meillä kaikilla eläinten kanssa elävillä on vastuu.
Yksi helppo, m***a tärkeä tapa vaikuttaa, on allekirjoittaa kansalaisaloite terveemmän jalostuksen puolesta. Kannattaa käydä antamassa kannatus pian, sillä aikaa on enää vain reilun kuukauden ajan.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/17138
Miksi kansalaisaloite? Koska kaikilla eläinten parissa toimivilla ei valitettavasti ole yhteinen tahtotila rotujen terveyden edistämisen suhteen, toivottu jalostuksen kehitys vaatii todennäköisesti lain voimaa toteutuakseen.
Kannattaa ottaa seurantaan myös aloitteeseen liittyvä sivusto Eroon ääripiirteistä. Siellä jaetaan tietoa ääripiirteisten rotujen sairauksista ja ongelmista. Siellä on kirjoituksia niin koiran omistajan, kasvattajan kuin muidenkin eläinalan ammattilaisten näkökulmista.
Pelkkä aloitteen allekirjoittaminenkin auttaa jo paljon, m***a voi tehdä myös enemmän.
Jos harkitset koiran hankkimista, kartuta tietämystä rodun tyypillisistä sairauksista. Olisi tärkeää olla tietoa koiran vanhempien ja lähisukulaisten terveydestä ja ymmärtää esim. terveystutkimusten tuloksia. Tämä olisi hyvä tehdä jo ennen koiran hankintaa ennen kuin söpö pentu on vienyt sydämen. Valitettavasti tämän osalta ei voi aina luottaa kasvattajan sanaan vaan olisi hyvä olla myös omaa tietoa asiasta. Välttämättä eläinlääkäreilläkään ei ole perehtyneisyyttä kaikkien rotujen terveysongelmiin tai esim. klinikkakäynnin aikana riittävästi aikaa tiedon jakamiseen.
Kasvattajat voivat tehdä osansa käyttämällä jalostukseen mahdollisimman terveitä yksilöitä. Tämä edellyttää sitä, että jalostusyksilöt tutkitaan kattavasti ennen jalostuskäyttöä ( ei vain pakollisten tutkimusten osalta vaan myös terveyden edistämiseksi tarvittavien lisätutkimuksien avulla, esim. selkäkuvaukset myös niillä joilla se ei ole pakollista). Yllä mainittuja geenejä voidaan myös testata ja karsia kantajia jalostuksesta. Jos terveitä yksilöitä ei ole saatavilla, on roturisteykset yksi vaihtoehto saada perimään enemmän geenivaihtelua.
Me muut eläinalan ammattilaiset voimme hankkia lisätietoa terveysongelmista ja välittää sitä muille. Itse ole oppinut valtavasti näistä asioista omien potilaiden myötä ja havahtunutkin paremmin moniin terveysongelmiin, joista en ennen tiennyt niin paljoa. Myös valveutuneet omistajat ovat olleet tässä tärkeässä asemassa. Kiitos näistä informatiivisista ja rakentavista keskusteluista!
Arvelen, että meillä kaikilla on kuitenkin sama päämäärä. Mahdollisimman terveet ja hyvinvoivat eläimet, jotka pystyvät liikkumaan luonnollisesti ilman jatkuvaa kipua.
