Työnohjaus ja terapia Minna Kalliomäki

Työnohjaus ja terapia Minna Kalliomäki Työnohjaaja CSLE I Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti I FM I AmO I Positive Psychology Practitioner

Työpäivä täyttyy helposti ennen kuin ehdimme edes ajatella, mihin aikamme ja huomiomme oikeastaan kuluvat. Viestit, koht...
28/08/2026

Työpäivä täyttyy helposti ennen kuin ehdimme edes ajatella, mihin aikamme ja huomiomme oikeastaan kuluvat. Viestit, kohtaamiset, keskeytykset ja ratkaistavat asiat seuraavat toisiaan. Teemme paljon, m***a ehdimmekö pysähtyä ajattelemaan sitä, mitä teemme ja miksi? Teemmekö oikeita asioita?

Kiireessä siirrymme helposti autopilotille. Reagoimme siihen, mikä juuri nyt vaatii huomiotamme, suoritamme tehtävästä toiseen ja sammutamme eteemme tulevia äkillisiä tulipaloja. Autopilotti auttaa meitä ajoittain selviytymään, m***a jatkuvana toimintatapana se voi etäännyttää meidät oman työmme suunnasta, tarkoituksesta, tavoitteista ja myös omista tarpeistamme.

Siksi olisi tärkeää pysähtyä oman työn äärelle ihan joka päivä, edes pieneksi hetkeksi. Voi vaikka kysyä:
🍀Mihin suuntasin huomioni?
🍀Mikä oli oikeasti tärkeää?
🍀Mikä kuormitti, ja mikä kannatteli?
🍀Mitä haluan huomenna tehdä samalla tavalla tai hieman toisin?

Pysähtyminen ei ole pois työn tekemisestä. Se auttaa tekemään työtä tietoisemmin ja suuntaamaan aikaa sekä energiaa siihen, mikä on olennaista.

Myös työnohjaus opettaa tätä taitoa. Se tarjoaa säännöllisen paikan tarkastella omaa työtä, ajatuksia, tunteita ja toimintatapoja oikein luvan kanssa. Vähitellen työnohjauksessa harjoiteltu reflektio voi siirtyä osaksi tavallista työarkea: kyvyksi pysähtyä, huomata ja tarvittaessa suunnata uudelleen.

26/08/2026

IIK🫣Nyt ollaan jännittävän äärellä: mun eka videojulkaisu ikinä! Aiheena on, mitä uuden työnohjauskauden ekalla kerralla usein keskustellaan.

Ja mielelläni kuulen, mitä mieltä olette: olisiko jatkossa tämänkaltaiselle toteutukselle kiinnostusta vai oliko tämä tässä 😉

Me kaikki tarvitsemme arjessamme pysähtymistä. Mutta…Työelämässä vauhti vie helposti mukanaan. Päivät täyttyvät tehtävis...
11/08/2026

Me kaikki tarvitsemme arjessamme pysähtymistä. Mutta…
Työelämässä vauhti vie helposti mukanaan.

Päivät täyttyvät tehtävistä, kohtaamisista, keskeytyksistä ja ratkaistavista asioista. Kun pysähtymiselle ei jää tilaa, saatamme huomata etenevämme autopilotilla: suoritamme, reagoimme ja sammutamme tulipaloja. Tällainen työnteon tahti ei ole pitkällä aikavälillä kestävä.

Olen työnohjaajana huomannut, että työnohjaus on yhä useammalle niitä harvoja paikkoja, joissa saa pysähtyä aivan luvan kanssa. Siellä on mahdollista tarkastella omaa työtä, sen herättämiä ajatuksia ja tunteita sekä omaa tapaa toimia työyhteisössä. Pysähtyminen voi tapahtua yksin tai yhdessä ryhmän kanssa.

Työnohjaajana toimin usein asiakkaan ajatusten ”pallotteluseinänä”. En tarjoa valmiita vastauksia, vaan autan kysymysten, kuuntelemisen ja yhteisen ihmettelyn avulla katsomaan tilannetta uusista näkökulmista. Kun ajatus saa tilaa liikkua, se voi jalostua oivallukseksi. Ja oivalluksesta voi syntyä pieni, m***a merkityksellinen muutos työarkeen.

Pysähtyminen ei siis ole joutilaisuutta tai laiskuutta eikä myöskään pois työn tekemisestä, vaan päinvastoin. Se on osa viisasta ja kestävää työntekoa.

Aluillaan oleva syyskausi on hyvä hetki kysyä itseltä:
• Mitä haluan työssäni jatkaa?
• Mitä haluan tehdä toisin?
• Mille minun olisi nyt tärkeää antaa aikaa ja huomiota?

Jos kaipaat paikkaa, jossa voit rauhassa ajatella työtäsi ja löytää siihen uusia näkökulmia, työnohjaus on juuri sellainen. Olisiko tänä syksynä aika pysähtyä – oikein luvan kanssa?

Mulla alkoi tänään LOMA❣️ Odotettu ja kaivattu – tietty 🥰 Tykkään työstäni, ja olen monella tapaa etuoikeutettu sekä kii...
06/07/2026

Mulla alkoi tänään LOMA❣️ Odotettu ja kaivattu – tietty 🥰 Tykkään työstäni, ja olen monella tapaa etuoikeutettu sekä kiitollinen siitä, että saan tehdä työkseni niitä asioita, jotka innostavat ja tuntuvat merkityksellisiltä. Silti sekä mieleni että kehoni tarvitsevat LOMAa. Se on pidempikestoista palautumista, jota meistä jokainen tarvitsee työtehtävästä riippumatta.

LOMAan ja varsinkin kesälomaan liittyy paljon odotuksia, toiveita ja haluja, usein myös keskenään ristiriitaisia. Kuinka usein sitä kuitenkaan pysähtyy pohtimaan lomaa omien tarpeiden kautta: mitä minä, perheeni ja läheiseni oikeasti tältä lomalta tarvitsemme? On paljon helpompaa tehdä lista siitä, mitä lomalla haluaa tehdä, kuin pysähtyä miettimään, mitä hyvinvointi juuri nyt tarvitsee.

Halu ja tarve eivät nimittäin ole sama asia. Tarpeen voi täyttää monella eri tavalla, m***a halu kohdistuu usein johonkin tiettyyn asiaan tai tekemiseen. Halu voi muuttua tai kadota nopeasti, m***a tarve pysyy. Halujen toteuttaminen voi tuntua hyvältä hetkessä, m***a tarpeiden tunnistaminen ja niistä huolehtiminen rakentaa hyvinvointia pidemmällä aikavälillä. Siksi aion tänä kesänä kysyä välillä itseltäni: toiminko nyt halun vai tarpeen ohjaamana?

Oma LOMAni pitää sisällään toivottavasti sopivassa suhteessa sekä tarpeiden että halujen täyttymistä. Tässä leikkimielinen reseptini sitä varten:
L = lepo, liike, lukeminen, läheiset
O = omannäköinen oleilu
M = makea, mukava meininki
A = aikataulutonta aikaa ajattelulle.

Ihanaa ja ennen kaikkea omien tarpeidesi näköistä kesäaikaa juuri Sinulle ❤️

Työnohjaus on yhteistä ajattelua, vuorovaikutusta, pysähtymistä ja vähitellen etenevä prosessi, jossa jotakin alkaa usei...
27/05/2026

Työnohjaus on yhteistä ajattelua, vuorovaikutusta, pysähtymistä ja vähitellen etenevä prosessi, jossa jotakin alkaa usein muuttua. Usein ensin ajattelussa, sitten toiminnassa.

Työnohjaus rakentuu aina yhteistyössä. Se ei ole jotakin, mitä työnohjaaja “tekee toiselle”, vaan ohjattavan ja ohjaajan yhteistä työskentelyä. Siksi myös syntyvä oivallus, ymmärrys ja muutos rakentuvat yhdessä.

Työnohjaus on myös prosessi. Sillä on alku, erilaisia vaiheita ja oma rytminsä. Kaikkea ei voi kiirehtiä eikä täysin hallita etukäteen. Elämä, työtilanteet ja erilaiset kokemukset kulkevat mukana prosessissa ja vaikuttavat siihen, mitä milloinkin nousee tarkasteltavaksi. Siksi työnohjaus tarvitsee riittävästi aikaa: yksittäisessä työnohjaustapaamisessa ja koko työnohjausprosessin kestossa.

Työnohjaus on aina myös vuorovaikutusta. Sanoja, kuuntelemista, pysähtymistä, m***a myös ilmeitä, katseita, äänenpainoja ja tilan tunnetta. Hyvä vuorovaikutus luo turvallisuutta, avaa uusia näkökulmia ja mahdollistaa aidon dialogin.

Lopulta työnohjauksessa on usein kyse yhdestä erityisen tärkeästä asiasta: työnohjattavan oman toimijuuden vahvistumisesta. Siitä, että ihminen tai työyhteisö alkaa nähdä enemmän omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa, tehdä valintoja ja toimia aktiivisesti oman työnsä ja tilanteensa äärellä.

Ja usein juuri siinä kohtaa tapahtuu jotain merkittävää: kuormituksen keskelle alkaa syntyä myös kokemusta selkeydestä, suunnasta ja vaikutusmahdollisuuksista.

Mitä työnohjaus oikein on? Suomen työnohjaajat ry määrittelee sen näin: Työnohjaus on työhön, työyhteisöön ja johtamisee...
05/05/2026

Mitä työnohjaus oikein on? Suomen työnohjaajat ry määrittelee sen näin: Työnohjaus on työhön, työyhteisöön ja johtamiseen liittyvien kokemusten, kysymysten ja tunteiden tarkastelua koulutetun työnohjaajan avulla.

🔶 Käytännössä työnohjaus on kuitenkin usein jotain hyvin yksinkertaista: pysähtymistä ja kohtaamista.

🔶 Se on tila, jossa omaa työtä saa tarkastella rauhassa, toisen kanssa.

🔶 Tila, jossa ajatukset jäsentyvät, näkökulmat laajenevat ja ymmärrys syvenee.

Työnohjaus perustuu dialogiin. Siihen, että eri näkemyksille on tilaa, ja että kohtaamisessa syntyy usein jotain enemmän: oivalluksia, joita yksin ei olisi syntynyt.

Olen viimeisimmissä postauksissani tarkastellut työelämässä tarvittavia metataitoja. Teemoina ovat olleet mm. itsetuntem...
17/04/2026

Olen viimeisimmissä postauksissani tarkastellut työelämässä tarvittavia metataitoja. Teemoina ovat olleet mm. itsetuntemus ja tunnetaidot, reflektiokyky, oppimaan oppiminen ja uteliaisuus, mukautumiskyky ja resilienssi, yhteistyö ja systeemiajattelu sekä ennakointikyky.

Yhteistä näille kaikille on yksi asia: ne eivät ole yksittäisiä taitoja, vaan tapoja olla, ajatella ja toimia työssä.

Metataidot eivät näy ansioluettelossa samalla tavalla kuin koulutus tai työkokemus. Silti ne ratkaisevat yhä useammin sen, miten
👉 kohtaamme muutoksen
👉 opimme uutta
👉 toimimme paineessa ja
👉 toimimme yhdessä muiden kanssa.

Tekoälyn ja muutosten aikakaudella tämä korostuu entisestään. Emme voi ulkoistaa ajattelua, vuorovaikutusta tai inhimillistä ymmärrystä. Ne ovat juuri niitä alueita, joissa meidän on itse ihmisinä kasvettava.

Samalla on tärkeää tunnistaa yksi asia: Metataidot eivät kehity kiireessä, lisää suorittamalla tai pelkästään tietoa hankkimalla. Ne kehittyvät pysähtymällä, reflektoimalla ja tutkimalla omaa toimintaa, yksin ja yhdessä.

Siksi näen, että työnohjaus on yksi keskeisimmistä tavoista vahvistaa metataitoja työelämässä. Työnohjaus tarjoaa tilan, jossa
▶️ajattelu hidastuu ja selkeytyy
▶️oma toiminta ja sen taustalla olevat oletukset tulevat näkyviksi
▶️tunteita ja kuormitusta voidaan käsitellä rakentavasti
▶️yhteistyötä ja työn kokonaisuutta voidaan tarkastella yhdessä.

Työnohjaus ei ole vain tukea haastaviin tilanteisiin, vaan ympäristö, jossa metataitoja voidaan tietoisesti harjoitella ja vahvistaa arjen työn keskellä.
Ajattelen, että tulevaisuuden työelämässä emme pärjää vain osaamalla enemmän, vaan ymmärtämällä paremmin itseämme, toisiamme ja sitä kokonaisuutta, jossa toimimme.

Ja juuri tähän metataidot sekä niiden tietoinen vahvistaminen vastaavat.
Kiitos, jos olet kulkenut mukanani tässä sarjassa 💛

Työelämässä ei riitä enää pelkästään kyky reagoida siihen, mitä tapahtuu nyt. Yhä tärkeämmäksi nousee ennakointikyky. Ky...
11/04/2026

Työelämässä ei riitä enää pelkästään kyky reagoida siihen, mitä tapahtuu nyt. Yhä tärkeämmäksi nousee ennakointikyky. Kyky katsoa nykyhetken yli ja hahmottaa, mitä on tulossa sekä miten siihen voisi valmistautua.

Ennakointikyky ei ole tulevaisuuden ennustamista tai valmiiden vastausten löytämistä. Se on herkkyyttä huomata heikkoja signaaleja, kykyä pysähtyä pohtimaan vaihtoehtoja ja valmiutta suunnata ajattelua sekä toimintaa kohti tulevaa.

Työelämässä tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, että osaamme
👉 tunnistaa muutoksen merkkejä ajoissa
👉 pohtia erilaisten ratkaisujen seurauksia
👉 elää epävarmuuden kanssa ilman, että kaikkeen täytyy löytää vastaus heti.
Ennakointikyky auttaa siirtymään pelkästä selviytymisestä kohti tietoisempaa tekemistä.

▶️ Työnohjauksessa yksilölle se tarkoittaa oman työn, hyvinvoinnin ja osaamisen tulevaisuuden tarkastelua: Mitä työssäni on muuttumassa ja mitä taitoja tarvitsen? Mihin minun kannattaa suunnata energiaani?
▶️ Työyhteisölle työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä yhdessä tulevan äärelle. Kun muutoksia tarkastellaan yhdessä, epävarmuus ei jää vain yksilön kannettavaksi ja samalla löytyy enemmän yhteistä suuntaa.

Ajattelen, että ennakointikyky on yksi tärkeimmistä metataidoista juuri nyt. Emme voi hallita kaikkea, m***a voimme vahvistaa kykyämme havainnoida, jäsentää ja valmistautua. Tekoälyn aikakaudella tämä korostuu entisestään. Mitä nopeammin työ muuttuu, sitä tärkeämpää on pysähtyä kysymään:

Mihin olemme menossa, ja miten ja mitä tekemällä haluamme kulkea sinne? Ennakointikyky on valmistautumista tulevaisuuteen, ei sen ennustamista.
Tämä oli kuudes postaus metataidoista. Seuraavaksi kokoan sarjan yhteen. Kiitos, jos olet kulkenut mukana 💛

Työelämässä korostuu usein nopeus: pitää tehdä päätöksiä, vastata eri kanavien kautta tuleviin viesteihin ja reagoida yl...
25/02/2026

Työelämässä korostuu usein nopeus: pitää tehdä päätöksiä, vastata eri kanavien kautta tuleviin viesteihin ja reagoida yllättäviin muutoksiin. Samaan aikaan yksi tärkeimmistä metataidoista jää helposti taka-alalle. Reflektiokykymme, joka mahdollistaa oman ajattelun sekä toiminnan aktiivisen ja kriittisen tarkastelun.

Tämän taidon pohjana toimii ajattelun ajattelu eli kyky ymmärtää, havainnoida ja säädellä omia ajatteluprosesseja. Se auttaa meitä huomaamaan esimerkiksi:
🔶 millaisiin oletuksiin nojaamme
🔶 miten tulkitsemme erilaisia tilanteita
🔶 miten ja kuinka helposti ajattelumme kaventuu kiireessä tai kuormituksessa.

Ilman tätä metataitoa toistamme helposti samoja, jo tutuksi käyneitä, m***a ei-toimivia toimintamalleja, vaikka ympäristö ympärillämme muuttuu.

Reflektointikyky ja ajattelun ajattelu eivät kehity kiireessä tai suorittamalla lisää. Ne vaativat pysähtymistä, jotta arjen kokonaiskuva hahmottuu. Tässä kohtaa työnohjaus nousee yhdeksi erityisen merkitykselliseksi keinoksi: se ei ole vain tuki haastavissa tilanteissa, vaan työnohjaus tarjoaa tilan, jossa ajattelua voidaan rauhassa tutkia ja jäsentää sekä yksin että yhdessä.

Työnohjauksessa yksilön ajattelu hidastuu ja selkeytyy, jolloin omat ajatusmallit ja uskomukset tulevat helpommin näkyviksi, ja samalla syntyy tilaa uusille näkökulmille ja vaihtoehdoille.

Työnohjauksessa työyhteisön keskustelu siirtyy yksittäisistä mielipiteistä kohti yhteistä ajattelua. Kun oletuksia tarkastellaan yhdessä, väärinymmärrykset vähenevät ja päätöksenteko alkaa perustua enemmän ymmärrykseen kuin reaktioihin.

Reflektiokyky ja ajattelun ajattelu eivät ole mitään ylimääräisiä taitoja arjen keskellä, vaan edellytys pitkäjänteiselle ja kestävälle tekemiselle. Näitä metataitoja tarvitsemme myös tekoälyn aikakaudella. Kun pysähdymme ajattelemaan omaa ajatteluamme, emme tee asioita nopeuttaaksemme niitä, vaan tehdäksemme niitä viisaammin.

Seuraavassa postauksessani nostan esiin oppimaan oppimisen ja uteliaisuuden. Metataidot, joiden varaan uuden oppiminen rakentuu. Jos tämä teema kiinnostaa, seuraa mukana.

Yksi tärkeimmistä työelämän metataidoista on itsetuntemus. Se on sananmukaisesti itsensä tuntemista. Se on esimerkiksi k...
17/02/2026

Yksi tärkeimmistä työelämän metataidoista on itsetuntemus. Se on sananmukaisesti itsensä tuntemista. Se on esimerkiksi kykyä havaita ja tunnistaa omia ajatuksia, tunteita, tarpeita ja toiveita. Itsetuntemus auttaa meitä toimimaan tietoisemmin.

Kuormitus, epävarmuus, paineet ja myönteisetkin tilanteet työssä herättävät meissä kaikissa tunteita. Haaste ei ole se, että tunteita syntyy, vaan se, miten niiden kanssa toimimme. Jätämmekö ne tarkoituksella huomiotta, purkautuvatko ne hallitsemattomasti vuorovaikutuksessa vai osaammeko pysähtyä niiden äärelle ja havaita, mistä omasta tarpeestamme ne yrittävät viestiä.

Itsetuntemus ja tunnetaidot ovat työelämän näkymätön perusta. Ne auttavat ymmärtämään:
❔ mikä minua kuormittaa ja mikä minua tukee
❔ missä rajani kulkevat
❔ milloin reagoin automaattisesti ja milloin tietoisesti.

Nämäkään taidot eivät kehity kiireessä tai suorittamalla lisää. Ne vaativat pysähtymistä, reflektointia ja tilaa ajattelulle. Tässä kohtaa työnohjaus nousee yhdeksi erityisen merkitykselliseksi keinoksi: se ei ole vain tuki haastavissa tilanteissa, vaan ympäristö, jossa itsetuntemusta ja tunnetaitoja voidaan tietoisesti harjoitella ja vahvistaa sekä yksilöinä että työyhteisönä.

Työnohjauksessa yksilö oppii havaitsemaan tunne- ja ajatusmallejaan sekä reaktioitaan niihin, omien rajojen asettaminen sekä oman jaksamisen tunnistaminen selkiytyvät, ja nämä auttavat myös ammatillisen toimijuuden vahvistumisessa.

Työnohjauksen avulla työyhteisössä on mahdollisuus vähentää sitä, että tunteet ohjaavat huomaamatta toimintaa. Samalla henkilöityvät konfliktit vähenevät ja työyhteisöön rakentuu vahvempi psykologinen turvallisuus.

Tekoälyn aikakaudella juuri metataidot – kuten itsetuntemus ja tunnetaidot - korostuvat. Mikään teknologia ei voi tehdä puolestamme sitä sisäistä työtä, jossa opimme ymmärtämään itseämme ja toisiamme paremmin. Meidän tehtävämme on yhä olla ihmisiä, sekä itsellemme että toisillemme.

Seuraavan postauksen aiheena on ajattelun ajattelu ja reflektointikyky, jotka ovat metataitoja, joiden avulla oman toimintamme tarkastelu mahdollistuu.

Osoite

Itäpuisto 9
Pori
28100

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Työnohjaus ja terapia Minna Kalliomäki :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Vastaanotto

Lähetä viesti Työnohjaus ja terapia Minna Kalliomäki :lle:

Oikopolut

Jaa

Kategoria