Avonea Oy

Avonea Oy AvoNEA tarjoaa psykiatrista kotihoitoa sekä tukea vanhemmuuteen ja lapsiperheiden arjen haasteisiin.

...Vaihdan vaipan. Koitan jaksaa kertoa vauvalle, mitä olen tekemässä ja lorutella. En varmaan riittävästi juttele vauva...
24/04/2026

...Vaihdan vaipan. Koitan jaksaa kertoa vauvalle, mitä olen tekemässä ja lorutella. En varmaan riittävästi juttele vauvalle, enkä jaksa hymyillä tai ottaa edes katsekontaktia. Mikä minussa on vialla, kun minusta tuntuu tältä? Jonkun pitäisi hakea vauva pois, etten vain satuta sitä tai aiheuta jonkinlaisia traumoja.

Rakkaus vauvaa kohtaan tuntuu olevan jumissa jossain kaiken muun alla. Tuntuu epäreilulta, etten saanut paljon puhuttua vauvakuplaa. Olen niin pettynyt itseeni ja vanhemmuuteen. Miksen ole rakastunut vauvaani? Taas se itkee. Miksei se voi vaan olla hiljaa? Tuntuisi helpommalta vain lähteä ja jättää kaikki. Vauvalla ja puolisolla olisi parempi ilman minua. Vauva ansaitsisi sellaisen vanhemman, joka osaisi, jaksaisi ja ajattelisi pelkästään hyvää vauvasta. Olen niin yksin, eikä kukaan ymmärrä, miltä minusta tuntuu.”

Jos tunnistat näitä ajatuksia -et ole yksin, vaikka siltä tuntuu. Jos olo on jatkuvasti raskas, toivoton, pelokas tai yhteys vauvaan tuntuu katoavan, kyse voi olla synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tai babybluesista.

Se ei kerro siitä, millainen vanhempi olet.
Se kertoo siitä, että kannat liikaa yksin.

💛 Apua on olemassa. Ja sitä saa pyytää.

💛 Tärkeintä on, ettet jää yksin.



Oletko koskaan huomannut, että joskus tulkitsemme muiden sanat ja teot väärin? Mentalisaatiokyky auttaa meitä ymmärtämää...
06/03/2025

Oletko koskaan huomannut, että joskus tulkitsemme muiden sanat ja teot väärin? Mentalisaatiokyky auttaa meitä ymmärtämään niin omaa kuin muidenkin toimintaa paremmin.

🧠 Mentalisaatio tarkoittaa kykyä pohtia omia ja muiden ajatuksia, tunteita ja motiiveja – sekä sitä, miten ne vaikuttavat käyttäytymiseen.

💡 Mielellistäminen taas on keino käyttää tätä taitoa arjessa. Se tarkoittaa tunteiden ja ajatusten sanoittamista ja niiden syiden pohtimista. Tämä taito kehittyy lapsena hoivaavassa suhteessa vanhemman tai muun turvallisen aikuisen kanssa, m***a sitä voi harjoitella ja kehittää myös aikuisena.

Mentalisaatiota voi kehittää esimerkiksi pysähtymällä hetkeksi ja tarkastelemalla omia sekä toisten tunteita. Voit harjoitella sitä kysymällä itseltäsi:

”Miltä minusta tuntuu juuri nyt?”
”Miten voin rauhoittaa itseäni?” (Hengitä syvään, liiku tai kirjoita ajatuksiasi.)
”Miksi tunnen näin voimakkaasti? Onko taustalla väsymystä, nälkää tai aiempia kokemuksia?”
”Mitä muita syitä voisi olla sille, että ystäväni/lapseni/puolisoni toimi näin?”

Kun opimme tunnistamaan ja sanoittamaan omia ja muiden tunteita, vuorovaikutus helpottuu ja empatia vahvistuu.

💙 Mikä sinua auttaa pysähtymään ja pohtimaan omia tunteitasi?

Joulun odotus herättää lapsissa suuria tunteita – iloa, jännitystä, levottomuutta ja välillä myös ärtymystä. Kysyimme la...
20/12/2024

Joulun odotus herättää lapsissa suuria tunteita – iloa, jännitystä, levottomuutta ja välillä myös ärtymystä. Kysyimme lapsilta, minkälaisia tunteita he kokevat joulua odottaessaan:

❤️ ”Levottomuutta, kun ei jaksais odottaa.”
❤️ ”Iloa”
❤️ ”Vähän jännittää”
❤️ ”Välillä jännittää kivasti”
❤️ ”En haluais pukin syliin.”

Tässä muutamia keinoja, jotka voivat auttaa lasta rauhoittumaan:

🌬️ Hengitysharjoitukset
•Puhiseva uloshengitys: hengitä syvään nenän kautta ja puhalla ulos kuin samm***aisit kynttilän.

💧 Käsien viilennys tai lämmitys
•Laita kädet hetkeksi kylmän tai lämpimän veden alle. Vaihtelu rauhoittaa kehoa ja mieltä.

🔥 Lämpöpakkaus tai lämmin juomapullo
•Täytä limsapullo lämpimällä vedellä, kiedo pyyhe ympärille ja anna lapsen halata sitä. Lämpö tuo turvallisuuden tunnetta.

🕺 Kehon ravistelu
•Ravistele käsiä, jalkoja ja vaikka koko vartaloa! Tämä auttaa purkamaan kehon jännitystä.

🎨 Mielekäs, rauhallinen tekeminen
•Piirtäminen, kirjojen lukeminen tai vaikka palapelin kokoaminen voi auttaa suuntaamaan ajatuksia.

✨ Entä jos pukki jännittää?

Yksi tärkeimmistä asioista jouluna on muistaa, että pukin syliin meneminen tai lähestyminen on lapsen oma päätös. Jos lapsi pelkää tai on itkuinen, kunnioitetaan hänen tunteitaan ja rajojaan. Sen sijaan voimme kysyä: ”Haluatko halata pukkia, vilkuttaa kauempaa tai pysyä sylissäni?”

Tämä pieni teko kertoo lapselle tärkeän viestin: hänen kehonsa ja rajansa ovat arvokkaita. ❤️

Miten teidän perheessä käsitellään joulun suuria tunteita ja jännitystä?

Me Avoneassa tuemme kaikenikäisiä! Oli elämässä sitten pieniä tai isoja haasteita, me ollaan täällä sua varten! 💚Autamme...
12/12/2024

Me Avoneassa tuemme kaikenikäisiä!

Oli elämässä sitten pieniä tai isoja haasteita, me ollaan täällä sua varten! 💚

Autamme esimerkiksi:

• Parisuhdehuolissa
• Pakko-oireiden (OCD ja ROCD kanssa
• Syömishäiriöiden hoidossa
• Masennuksen ja ahdistuksen keskellä
• Sairastumisen tuomissa muutoksissa
• Nepsy-haasteissa (esim. ADHD,autismi)

Pakkoajatukset ovat pakonomaisesti mieleen tunkeutuvia ahdistavia ajatuksia tai mielikuvia. Pakko-oireinen häiriö voi ol...
15/11/2024

Pakkoajatukset ovat pakonomaisesti mieleen tunkeutuvia ahdistavia ajatuksia tai mielikuvia. Pakko-oireinen häiriö voi olla pakkoajatuspainotteinen tai pakkotoiminnot voivat olla vallitsevampi ongelma. Pakkotoiminnot ovat tapa hallita tai välttää pakkoajatuksia ja joskus pakkotoimintojen jatkuttua pitkään, onkin vaikea enää tunnistaa toiminnan taustalla vaikuttavaa pelkoa tai pakkoajatusta. Pakkoajatuksen tunnistaminen kuitenkin auttaa oireen nujertamisessa. On luonnollista, että inhottavaa pakkoajatusta yritetään välttää kaikin keinoin, m***a toimivampaa on ajatuksen kohtaaminen ja ajatukseen liittyvästä pelosta selviytymisen vahvistaminen. Vaikka pelkojen toteutumisen todennäköisyys on hyvin pieni, pakkoajatukseen liittyvästä ahdistavasta tapahtumaketjustakin on mahdollista selviytyä. Elämä kapeutuu, jos elämme varmistellen, ettei mitään pahaa koskaan tapahtuisi.

Raskaus tai synnytyksen jälkeinen aika voivat pahentaa pakko-oireita. Erityisesti vauvavuoden aikana tietynlaiset pelot saattavat voimistua. Tyypillisesti lapsivuodeajan pakkoajatukset liittyvät vauvan satuttamiseen tai pyörivät muuten vauvaan liittyvien teemojen ympärillä. Myös tarkistamisoireet tai vakuuttelemisrituaalit voivat voimistua synnytyksen jälkeisenä aikana. Syynä oireiden pahenemiseen raskaus- tai lapsivuodeaikana ovat iso elämänmuutos ja hormonaaliset muutokset.

Pakkoajatukset usein operoivat meidän pahimmilla peloillamme ja ovat siksi äärimmäisen ahdistavia. Muista, että ajatusten kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Me autamme sinua oikeanlaisen hoidon tai tuen löytämisessä.

Esimerkkejä pakkoajatuksista:

Mitä jos puukotan jotakuta tällä veitsellä, kun laitan ruokaa?

En voi mennä tuonne sillalle, koska saatan hypätä sieltä alas tahtomattani.

Nyt minun pitää mennä uudestaan tuosta ovesta ja ajatella olla ajattelematta autokolaria tai muuten pelkoni ehkä toteutuu.

En voi koskea tähän esineeseen, koska saatan sairastua ja pahimmassa tapauksessa kuolla.

Mitä jos jätin lieden päälle ja tulee tulipalo? Sitten kaikki syyttävät minua huomattuaan, miten piittaamaton ihminen olen ja jään ihan yksin.

Synnytyksen jälkeinen masennus – älä jää yksin 💙Synnytyksen jälkeinen masennus voi alkaa kuuden viikon sisällä synnytyks...
07/11/2024

Synnytyksen jälkeinen masennus – älä jää yksin 💙

Synnytyksen jälkeinen masennus voi alkaa kuuden viikon sisällä synnytyksestä ja siihen sairastuu noin 10–20 % äideistä sekä 8–10 % isistä.

Monet äidit voivat kokea olevansa eristyksissä muista, mikä voi pahentaa masennuksen oireita. Yksinäisyyden tunne ja sosiaalisen tuen puute ovat yleisiä huolenaiheita. Masennus voi vaikuttaa parisuhteeseen ja perheen dynamiikkaan. Äidit voivat olla huolissaan siitä, miten masennus vaikuttaa kumppaniin ja muihin perheenjäseniin.

Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireet voivat olla moninaisia:

• alakuloisuus, itkuherkkyys, ärtyneisyys
• väsymys ja univaikeudet
• kiinnostuksen menettäminen asioista, jotka ennen tuottivat iloa
• ahdistus, paniikkioireet, pakkoajatukset, pelot
• ruokahalun muutokset
• tunne siitä, että lapsi tai vauva tekee asioita kiusallaan

On tärkeää muistaa, että synnytyksen jälkeinen masennus, alakulo tai haasteet jaksamisessa eivät ole merkkejä heikkoudesta tai huonoudesta.

Synnytyksen jälkeinen masennus on raskas taakka, josta kenenkään ei pidä yrittää selvitä omin avuin.

Me emme ikinä tuomitse, ja kuulemme aina huolesi. Olemme täällä sinua varten, valmiina kuuntelemaan ja tukemaan. Yhdessä voimme löytää keinoja parantaa hyvinvointiasi ja jaksamistasi, jotta voit nauttia äitiydestä ja perhe-elämästä täysillä.

Tarjoamme kotikäyntejä, jolloin apu tulee suoraan luoksesi silloin, kun se sinulle parhaiten sopii. 💙

Vanhemmaksi tuleminen - Elämän mullistus, joka herättää tunteitaVanhemmaksi tuleminen on yksi elämän suurimmista muutoks...
31/10/2024

Vanhemmaksi tuleminen - Elämän mullistus, joka herättää tunteita

Vanhemmaksi tuleminen on yksi elämän suurimmista muutoksista, joka tuo pintaan monenlaisia tunteita, ajatuksia ja muistoja. Myös omat lapsuuden kokemukset ja omien vanhempien toimintamallit voivat nousta uudella tavalla oman vanhemmuuden myötä pintaan ja herättää kaikenlaisia tunteita ja kysymyksiä. Tulevat äidit ja isät voivat kohdata monenlaisia pelkoja ja huolia raskauden aikana, ja tuleva synnytys saattaa pelottaa tai ahdistaa.

Myös onnistuminen vanhempana voi mietityttää. On normaalia miettiä, onnistunko vanhempana, olenko riittävä ja millainen ylipäätään on hyvä vanhempi. Vanhemmalla voi olla myös huolta oman jaksamisen ja mielialan kanssa, esimerkiksi pakko-oireita, masennusta, ahdistusta tai muita psyykkisiä oireita.

Meidän raskauden aikainen tuki tarjoaa ohjausta ja auttaa vanhempia kohtaamaan raskauden aikaisia
haasteita luottavaisemmin mielin. Kenelle raskauden aikainen psyykkinen tuki on tarkoitettu ja mikä
on tuen tavoite? Raskauden aikainen psyykkinen tuki on tarkoitettu kenelle tahansa, joka kokee toivetta psykkiseen tukeen muuttuvassa elämäntilanteessa. Tavoitteenamme on tukea raskauden eri vaiheissa ja tilanteissa yksilöllisesti, juuri kunkin tilanteen sopivalla tavalla ja laajuudella.

Muista, että riität sellaisena kuin olet. 💛

Vanhemmuuden haasteiden ja lasten erityistarpeiden myötä arki voi muuttua raskaammaksi ja vaatia enemmän voimavaroja myö...
17/10/2024

Vanhemmuuden haasteiden ja lasten erityistarpeiden myötä arki voi muuttua raskaammaksi ja vaatia enemmän voimavaroja myös parisuhteelta. Vanhemmilla voi olla myös erilaisia näkemyksiä ja odotuksia lasten kasvatuksesta, mikä saattaa puolestaan aiheuttaa ristiriitoja parisuhteeseen.

Onko parisuhteessa ongelma, joka kuormittaa? Perheneuvonnassa käymme läpi perheen ja parisuhteen tilannetta ja etsimme yhdessä toimivia ratkaisuja.

Kuljetaan yhdessä eteenpäin! 🤎

Neuropsykiatriset (nepsy) haasteet, kuten ADHD, autismikirjon häiriöt ja Touretten oireyhtymä, voivat vaikuttaa merkittä...
10/10/2024

Neuropsykiatriset (nepsy) haasteet, kuten ADHD, autismikirjon häiriöt ja Touretten oireyhtymä, voivat vaikuttaa merkittävästi koko perheen arkeen.

Nepsy-lapsen kokemien negatiivisten tunteiden lisäksi vanhemmille arki voi olla kuormittavaa, eikä tukea ja apua ole aina ole saatavilla. Jokainen lapsi on yksilö, jonka haasteet voivat ilmetä eri tavoin. Näiden haasteiden ymmärtäminen ja oikeanlaisen tuen löytäminen voivat parantaa huomattavasti lapsen ja koko perheen elämänlaatua.

Onko teillä kotona nepsy-lapsi tai nuori? Nepsy-arjessa tulee vastaan monenlaisia asioita ja kysymyksiä, kuten

• miten saada arki toimimaan nepsy-lapsen kanssa
• siirtymätilanteet ja lähteminen on hankalaa
• muutokset aiheuttavat vastarintaa tai ovat vaikeita
• oma jaksaminen on vähissä tilanteen kuormittavuuden vuoksi
• sosiaaliset tilanteet ovat hankalia tai niitä joudutaan välttelemään kokonaan

Tällä viikolla 7.-13. lokakuuta Suomessa vietetään Adhd-viikkoa! Haluamme olla mukana auttamassa ja tukemassa perheitä, lapsia ja nuoria, jotta heidän vahvuutensa ja ainutlaatuisuutensa eivät jäisi oireiden ja haasteiden varjoon! 🤍

Meihin voit olla yhteydessä hyvin matalalla kynnyksellä, myös ilman diagnooseja tai lääkärin lähetettä.

Pakko-oireinen häiriö (OCD) ilmenee toistuvina, pakonomaisina ajatuksina ja käyttäytymisenä. Nämä ajatukset ja käyttäyty...
03/10/2024

Pakko-oireinen häiriö (OCD) ilmenee toistuvina, pakonomaisina ajatuksina ja käyttäytymisenä. Nämä ajatukset ja käyttäytymismallit voivat häiritä arkea ja aiheuttaa merkittävää ahdistusta. Pakko-oireet voivat ilmetä monin eri tavoin, kuten

• jatkuvana käsien pesuna
• tarkistamiskäyttäytymisenä
• tarpeena järjestää asioita tiettyyn järjestykseen
• tilanteiden tai asioiden välttelynä

Lievät tai silloin tällöin esiin tulevat pakkoajatukset tai -toiminnot ovat yleisiä, m***a silloin kun ne haittaavat jokapäiväistä elämää tai ihmissuhteita, puhutaan pakko-oireista.

Pakko-oireet alkavat tavallisimmin 9–14 vuoden iässä, m***a niitä voi olla jo ennen kouluikää. Erityisesti leikki- tai esimurrosiässä voi olla myös ohimeneviä pakkoajatuksia ja rituaaleja, m***a ne ovat osa normaalia kehitystä eivätkä vaadi hoitoa.

Mistä tunnistaa pakko-oireet?

Yleisimpiä pakkotoimintoja ovat asioiden tarkistaminen ja toistuva peseytyminen. Pakko-oireisesta häiriöstä kärsivä saattaa esimerkiksi tarkistaa kymmeniä kertoja, että kahvinkeitin on pois päältä. Myös usein toistuva peseytyminen on tyypillinen pakkotoiminto.

Lapsen pakko-oireista voi olla myös kysymys, jos lapsi tai nuori vaihtaa vaatteita koko ajan, käy suihkussa tai pesee käsiään jatkuvasti, järjestelee tavaroita tai tarkistaa asioita.

Miten pakko-oireita hoidetaan?

Pakko-oireiden hoitoon käytetään altistusterapiaa. Apuna toimii myös tiedon lisääminen ja uusien toimintamallien kehittäminen sekä koko perheen vuorovaikutuksen helpottaminen.

Jos teillä on haasteena pakko-oireet ja ne haittaavat jokapäiväistä elämää, ota rohkeasti yhteyttä - me autamme! 🩶

Osoite

Kotikäynnit
Tampere

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Avonea Oy :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Oikopolut

Jaa