Mitkä ovat aukioloajat?

Maanantai 08:00 - 16:00 Tiistai 08:00 - 16:00 Keskiviikko 08:00 - 16:00 Torstai 08:00 - 16:00 Perjantai 08:00 - 16:00

Paavo Nurmi -keskus

Koti
Suomi
Turku
Paavo Nurmi -keskus

Paavo Nurmi -keskus - Antaa lähdön parempaan elämään

Paavo Nurmi -keskus on liikuntalääketieteen keskus, joka tekee korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja tarjoaa palveluja yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi.

05/08/2026

📍 : Mitä uusi 17 000 aikuisen tutkimus kertoo liikunnasta, kunnosta ja kardiovaskulaarisairauksien riskistä?

➡ Tutkimusasetelma:

🔹 17 088 aikuista, keski-ikä 57.4 vuotta, UK Biobank
🔹 Liikunta mitattiin rannekemittarilla 7 vrk (ei kyselylomakkeella)
🔹 Tutkimuksessa tarkasteltiin keskiraskasta-raskasta liikuntaa ja kestävyyskunto arvioitiin polkupyöräergometritestillä
🔹 Seuranta 7,9 vuotta, 1233 sairaustapahtumaa. Tutkimuksessa otettiin huomioon eteisvärinä, sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta ja aivoinfarkti.

➡ Päätulos:

🔹 Liikuntasuosituksen annos tuottaa terveyshyötyä
🔹150 min/vk reipasta liikuntaa → riski laski n. 8–9 %. Hyöty oli yhtä johdonmukainen kaikilla kuntotasoilla.
🔹Ei siis tarvetta porrastaa vähimmäissuositusta kunnon mukaan. Liikuntamäärän kasvatus yli suosituksen tuottaa kuitenkin merkittävästi enemmän hyötyjä:
➡ 10 % riskinvähenemä → n. 170 min/vk
➡ 20 % → n. 340–370 min/vk
➡ 30 % → n. 560–610 min/vk (eli n. 4-kertainen määrä suositusminimiin verrattuna)

➡ Sivutulokset:

🔹 Huonokuntoisimmat tarvitsivat 30–50 min/vk enemmän samaan suhteelliseen hyötyyn
🔹 Se osa aerobisesta kunnosta, jota liikuntamäärä ei selittänyt, suojasi itsenäisesti
🔹 Riski laski n. 2 % jokaista ml/kg/min kohti

➡ Mitä tutkimus ei kerro:

🔹 Havainnoiva asetelma, ei todista syy-seuraussuhdetta
🔹 Mukaan pääsi vain 16,5 % mittauskelpoisista → osallistujat keskimääräistä terveempiä ja hyväkuntoisempia, myös vo2max > 55 ml/kg/min
🔹 Kunto arvioitiin laskennallisesti, ei mitattu suoraan hengityskaasuista
🔹 Liikunta mitattiin kerran, viikon ajan – ei kerro vuosien kehityksestä
🔹 Istumista ja kevyttä liikuntaa ei huomioitu mallissa
🔹 Vain 11,6 % ylsi 560 min/vk – suuria annoksia ei ole testattu satunnaistetusti, etenkään iäkkäillä

📄Artikkeli: Liang Z et al. Joint non-linear dose–response associations of device-measured physical activity and cardiorespiratory fitness with cardiovascular disease: a cohort and Mendelian randomisation study. British Journal of Sports Medicine 2026. Published Online First: 19 May 2026. doi: 10.1136/bjsports-2025-111351

✏ Kirjoittaja: LT, kardiologian erikoislääkäri, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Jarkko Heiskanen

24/07/2026

🔥 Hei valmentaja! Kaipaako joukkueesi fysiikkaharjoitteluun selkeyttä ja vaikuttavuutta?

Pelkkä testitulosten seuraaminen ei vielä kehitä – m***a oikein käytetty data tekee sen.

💥 PNK TestiDiili auttaa:
✔ tunnistamaan pelaajien tärkeimmät kehityskohteet
✔ jakamaan joukkueen oikeisiin pienryhmiin
✔ kohdentamaan harjoittelun tehokkaammin

💡 Mitä saatte?

👉 LITE-peruspaketissa:
✔ isometrinen alaraajojen maksimivoima
✔ kevennyshyppy (räjähtävä voima)
✔ 30 m kiihdytysnopeus
✔ suunnanmuutostesti

🚀 BASIC & ADVANCED -paketit vievät analyysin pidemmälle:
Mukana LITE-paketin testien lisäksi kestävyyskunnon mittaus → selkeät syke- ja vauhtialueet harjoittelun tueksi → vielä yksilöllisempää ohjelmointia

🎯 Kenelle?
Teille, jotka haluatte:
✔ nostaa harjoittelun laatua
✔ perustaa päätökset dataan
✔ kehittää joukkueen suorituskykyä systemaattisesti

Lue lisää: pnk.fi/palvelut-urheiluseuroille/

21/07/2026

Miten urheilijaksi kasvetaan - oikeasti? 💭

Tässä videosarjassa PNK:n kannustuspalkinnon saaneet nuoret esimerkilliset urheilijat kertovat rehellisesti omasta polustaan, haasteita ja hetkistä, jotka ovat vieneet eteenpäin myös silloin, kun on tuntunut vaikealta. Katso ja poimi ajatuksia, jotka voivat auttaa sua jatkamaan kohti omia unelmiasi! ✨✌️

Seitsemäntenä vuorossa vuoden 2021 palkittu Viivi Rannikko, joka edusti Kaarinan Taitoluistelijoita joukkueessa ⛸️

Tuttuun tapaan täyspitkä haastattelu löytyy PNK:n YouTube-kanavalta!
🔗 www.youtube.com/-keskus5667

(Alkuruudun kuva: Ville Vairinen)

17/07/2026

Palautuminen on kehittymisen perusta 💪😴

Liian suuri tai yksipuolinen kuormitus voi pitkään jatkuessaan heikentää suorituskykyä, lisätä ylikuormituksen riskiä sekä altistaa vammoille ja sairastumisille.

Harjoittelun tarkoitus onkin kuormittaa kehoa sopivasti – hetkellinen väsymys ja suorituskyvyn lasku kuuluvat kehitykseen. Kehittyminen tapahtuu kuitenkin vasta, kun palautumiselle annetaan riittävästi aikaa.

✨ Tärkeimmät palautumista tukevat tekijät:
• Riittävä uni ja lepo
• Monipuolinen ravinto ja riittävä energiansaanti
• Kuormituksen ja palautumisen tasapaino

Paavo Nurmi -keskus tukee myös palautumiseen liittyvissä asioissa! Tutustu www.pnk.fi 🔗

15/07/2026

😮‍💨 Miten havaita ylikuormitus?

Mitä jos suorituskyky ei tunnu kehittyvän kovasta nousujohteisesta harjoittelusta huolimatta? Jos tunnistat seuraavia merkkejä, voi kyse olla ylikuormituksesta (tai alipalautumisesta):

🚴 Suorituskyky on laskenut (tai tasaantunut) ja siihen yhdistyy selkeä maksimisykkeen (ja maksimilaktaatin) lasku
🫀 Leposyke ja sykevälivaihtelu voivat poiketa selkeästi normaalitasosta
👎 Rasituksen sietokyky on heikentynyt
💤 Esiintyy uniongelmia
😷 Ilmenee toistuvia infektioita ja/tai rasitusvammoja
😢 Mieliala on laskenut
😴 Olotila on väsynyt ja treeni-into vähentynyt
🏃‍♀️ Naisilla voi olla kuukautishäiriöitä

Ylikuormituksen (tai alipalautumisen) merkkejä havaittaessa kannattaa ensin selvittää mahdolliset taustalla olevat syyt. Näin voidaan puuttua ongelman juurisyihin ja ehkäistä niitä jatkossa. On myös hyvä varmistaa lääkärin tapaamisella ja verikokein, ettei taustalla ole sairauksia.

Tilan parantamiseksi harjoittelua kannattaa keventää, pyrkiä vähentämään arjen kuormitusta ja stressiä sekä huolehtia riittävästä unesta ja energian sekä hiilihydraattien saannista. Ylikuormituksen kaltaisia oireita voi ilmetä myös suhteellisessa energiavajeessa.

👉 On toki hyvä huomioida, että joskus lyhytaikainen suorituskyvyn lasku on suunnitellun tehostetun harjoitusjakson reaktio. Tehostettua harjoitusjaksoa tulisi seurata selkeämpi harjoittelun kevennys, jolloin suorituskyky paranee.

Jos kiinnostuit aiheesta, lue lisää sivustolta: terveurheilija.fi/terveydenhuolto/ylikuormitus-ja-alipalautuminen/

✏ Kirjoittajat:
Kimmo Lajunen, liikuntafysiologi
Riina Orrela, yleislääketieteen el, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri
Harri Helajärvi, LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri

11/07/2026

🏃‍♂️ PNK SeuraDiili – tukea urheilijoiden terveyteen

SeuraDiili on urheiluseuroille suunnattu maksuton yhteistyömalli, joka tuo seurojen käyttöön terveyttä tukevat palvelut nopeasti ja edullisesti 💙

👉 Nopeasti lääkärin vastaanotolle
👉 Tukea urheilijoiden hyvinvointiin
👉 Asiantuntijatukea seuran arkeen

Mitä käytännössä?
✅ Lääkärin vastaanottokäynneistä -10 % seuran urheilijoille ja perheenjäsenille
✅ Maksuton lääkärin puhelinneuvonta urheilijoille, perheenjäsenille ja valmentajille (1 tunti/viikko)
✅ Maksuton asiantuntijaluento seuralle (1x/vuosi)

Tavoitteena terveemmät urheilijat ja sujuvampi arki seurassa 🙌

👉 Ota yhteyttä jo tänään ja tuo SeuraDiili osaksi seuranne arkea!

➡ Koordinaattori Sini Kokkala
📨 [email protected]
📲 045 7833 7535

🔗 Lue lisää pnk.fi/palvelut-urheiluseuroille/

07/07/2026

📍 : Maksimaalinen hapenottokyky on suurin kestävyyssuorituskykyä määrittävä tekijä eritasoisilla kestävyysliikkujilla

👉 Laktaattikynnysten nopeuden/tehon on havaittu olevan vahvasti yhteydessä tasatehoiseen kestävyyssuorituskykyyn. Laktaattikynnysten nopeus/teho puolestaan määrittyvät maksimaalisen hapenottokyvyn, suorituksen taloudellisuuden ja kynnysten suhteellisen hapenkulutuksen perusteella.

▪ Tuore tutkimus tarkasteli, missä määrin nämä kolme tekijää selittävät laktaattikynnysten nopeutta/tehoa 495 juoksijan ja 393 pyöräilijän aineistossa. Tutkittavat jaettiin laktaattikynnysten perusteella kolmeen tasoryhmään maksimaalisen hapenottokyvyn, suorituksen taloudellisuuden ja kynnysten suhteellisen hapenkulutuksen erojen selvittämiseksi ryhmien välillä. Tutkittavat olivat eritasoisia kestävyyskuntoilijoita ja -urheilijoita, aina maailman luokan huippu-urheilijoihin asti.

👉 Maksimaalinen hapenottokyky selitti 65-76 %, suorituksen taloudellisuus 20-24 % ja kynnysten suhteellinen hapenkulutus 4-11 % laktaattikynnysten nopeudesta/tehosta. Maksimaalinen hapenottokyky erosi merkitsevästi kaikkien kolmen tasoryhmän välillä, suorituksen taloudellisuus parhaimman ja heikoimman tasoryhmän välillä, m***a kynnysten suhteellisessa hapenkulutuksessa ei havaittu eroa tasoryhmien välillä.

🚴 Eritasoisten liikkujien aineistossa maksimaalinen hapenottokyky näyttäisi siis olevan vahvasti kestävyyssuorituskykyä määrittävä tekijä. Suunnilleen samantasoisia urheilijoita vertailtaessa tilanne on erilainen ja yksilötasolla sama suorituskyky voidaan saavuttaa hyvin erilaisilla ominaisuuksilla.

📄 Artikkeli: Mougin L et al. 35 Years of Joyner’s Endurance Performance Model: Assessing the Contribution of Physiological Determinants of Performance
Proxies in 888 Individuals from Recreational to World Class. Sports Medicine (Auckland) 2026-05. doi: 10.1007/s40279-026-02439-y

✏ Kirjoittajat: Liikuntafysiologi Kimmo Lajunen ja LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi

26/06/2026

🍐 Terveyteen olennaisimmin vaikuttavat liikunta & ravinto. Tällä kertaa kokeilin ruokavalion muuttamisen vaikutusta.

Koska itse toki elän niin turkasen terveellisesti, ulkoistin ravintokokeiluni nähdäkseni mitä selkeästi muuttuva syöminen voi saada aikaan. Kohdehenkilönä oli 71 v. kokeiluun innokkaasti suhtautuva eläkeläismies.

🥦 Suurin yksittäinen muutos oli kasvisten tuntuva lisäys ("Tuoreita hedelmiä & kasviksia voi syödä niin paljon kuin pystyt") sekä kieltolista.

👉 Seitsemän viikon hyvin pysyneen ruokavalion jälkeen merkit olivat aika selvät. Keho oli lähtenyt etsimään uutta normaalia kehonpainoa (-6 kg) ja verenpaine oli rauhoittunut (-23/-3 mmHg). Myös kolesteroli oli laskenut suositusarvoihin (LDL 4,0 ➡2,9). Verrattuna tutkimuksissa nähtyihin keskimääräisiin kolesterolin kohennuslukuihin, tämä tuntuisi olleen sieltä suurimmasta päästä.

Seurannan ja haastattelun perusteella vapaaehtoinen eläkeläinen itse piti kokeilua onnistuneena (mitään huonoa hän ei löytänyt, ei edes erikseen kaivaessa):
👉 virkeämpi mieli
👉 energisempi olo
👉 parempi uni
👉 helpompi liikkua painon tiputtua
👉 kognition parantuminen sosiaalisen valppauden muodossa (= parempia vitsejä kaveriporukoissa)

🍪 Vapaaehtoinen ei kokenut ruokavaliota rajoittavaksi, vaan näki sen enemmän tapana löytää uusia tapoja nauttia ruoasta. Esim. televisionaposteltavat vaihtuivat kekseistä päärynäsiivuihin.

🥬 Yleisesti suurilla yht'äkkisillä muutoksilla ei välttämättä ole arkeen pysyviä vaikutuksia. M***a ainakin tässä tapauksessa selkeästi nostetulla kasvispainotteisella ruokavaliolla oli jo 7 viikossa näkyviä vaikutuksia kohonneeseen kolesteroliin ja verenpaineeseen. Vapaaehtoinen tunsi, että tästä jäisi jotain pysyvästi käyttöön.

Tämä oli toki vain yksittäinen kokeilu, m***a se näyttäisi ihmiskehon pystyvän ihmeellisesti korjaamaan omaa terveystilannettaan pelkällä oikealla ravinnolla, jos sille antaa siihen mahdollisuuden. Vain aika tulee kertomaan painaako vapaaehtoisellamme tietoinen käsitys kasvispainotteisemman täysjyväruokavalion parantavat vaikutukset arjen vaakakupissa enemmän kuin aiemmat makumieltymykset ja tottumukset.

25/06/2026

Kesä!🌞 Mikä mahtava tilaisuus kasvattaa treenimäärää vai pitäisikö sittenkin keventää tahtia?🤔

Pro tip: Nauti liikkumisesta, nauti kesästä ja anna myös kehon palautua välillä🧘🏼‍♂️💛

Miltä sun kesä näyttää? Kommentoi alle emojeilla😎

23/06/2026

Miten urheilijaksi kasvetaan - oikeasti? 💭

Tässä videosarjassa PNK:n kannustuspalkinnon saaneet nuoret esimerkilliset urheilijat kertovat rehellisesti omasta polustaan, haasteita ja hetkistä, jotka ovat vieneet eteenpäin myös silloin, kun on tuntunut vaikealta. Katso ja poimi ajatuksia, jotka voivat auttaa sua jatkamaan kohti omia unelmiasi! ✨✌️

Kuudentena vuorossa vuoden 2020 palkittu yleisurheilija (pika- ja keskimatkat) Christian Vänttinen 🏃

Tuttuun tapaan täyspitkä haastattelu löytyy PNK:n YouTube-kanavalta!
🔗 www.youtube.com/-keskus5667

Osoite

Kongressikuja 1
Turku
20540

Aukioloajat

Maanantai	08:00 - 16:00
Tiistai	08:00 - 16:00
Keskiviikko	08:00 - 16:00
Torstai	08:00 - 16:00
Perjantai	08:00 - 16:00

Puhelin

+3584578368551

Nettisivu

https://pnk.fi/

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Paavo Nurmi -keskus :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Oma vastaanotto listan huipulle Klinikka Turku :ssa?