19/08/2026
Kolmas työviikko lomaltapaluun jälkeen. Olen jo ehtinyt asettua työhuoneelleni ja junailla koulutusreissuille, m***a olen myös viettänyt aika ison osan työajastani ulkona luonnossa. Olen tehnyt psykoterapiaa ja työnohjausta metsässä ja talliympäristössä. Tänään koulutuspäivä alkoi asahi-aamujumpalla puistossa.
Huomaan, että kun olen sopinut psykoterapiatapaamisen tai työnohjausryhmän luontoympäristöön, minua usein hiukan jännittää tai stressaa etukäteen. Löytävätkö kaikki oikeaan aikaan oikeaan paikkaan? Olenko informoinut kaikki tarpeelliset asiat? Mitä turvallisuusasioita minun pitäisi huomioida? Mitä jos tuleekin karmea ukkossade? Miten pidän tapaamisen asiakkaille mielekkäänä?
Luonnossa on aina ennakoimattomia tekijöitä. Niissä on omat haasteensa, m***a myös viehätyksensä. Luontoympäristö tuo psykoterapiaan tai työnohjaukseen aivan omat elementtinsä. Ympäristö itsessään elvyttää ja virkistää. Luonnossa läsnäolo tässä hetkessä on paljon helpompaa kuin sisätiloissa. Luontoympäristön odottamattomat muuttujat ovat mahdollisuuksia. Jostain olen oppinut sanan "tarjouma". Luonto tarjoaa aina jotakin sellaista, mikä jäisi sisätiloissa puuttumaan ja kokematta. Usein vastaan tulee hämmästyttäviä yksityiskohtia, jotka asettuvat symboloimaan käynnin teemoja.
Useimmiten luontokäyntien jälkeen asiakkaat ovat vaikuttuneita ja tyytyväisiä. He muistavat luontokäynnit ihan eri tavalla kuin vastaanottokäynnit. Ulkona metsässä tai talliympäristössä koetut ja oivalletut asiat liikuttavat jollain sellaisella tavalla, jota on mahdoton suunnitella, hallita tai tietoisesti rakentaa.
Lokakuussa meillä on alkamassa laatuaan toinen Luontolähtöinen psykofyysinen työnohjaajakoulutus, jossa olen toisena vastuukouluttajana. Koulutuksessa on vielä muutama paikka vapaana. Käy lukemassa lisää, jos olet sote-alan ammattilainen ja sinuakin kiinnostaisi työn siirtäminen osittain ulkotiloihin, monilajiseen yhteyteen ja luonnon ihmeiden äärelle. Linkki kommenteissa.